Yksi tilaus ei vielä taloutta taita

Suomen talouden on uutisoitu kääntyneen varovaiseen kasvuun ja taantuma on jäänyt taakse. Suomen pankin ennusteen mukaan talouskasvu on ensi vuonna noin 1,3 prosenttia ja seuraavina vuosina 1,2 prosenttia. Iloon ovat antaneet aihetta myös käynnistyneet tai vireillä olevat hankkeet metsä-, telakka- ja autoteollisuudessa.

On ollut hienoa nähdä, että nykyisen ja jo edellisen hallituksen tekemät päätökset, kuten yhteisöveron alentaminen ja kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen, ovat vaikuttaneet halutulla tavalla talouden kehitystä ja työllisyyttä edistävästi.

Tänä syksynä on myös saatu maaliin työsopimuslain muutokset sekä ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen, jotka osaltaan helpottavat työllistämistä. Yrittäjyyden kannustavuutta vahvistetaan tulevana vuonna yrittäjävähennyksellä ja yritysten sukupolvenvaihdoksia edesautetaan perintö- ja lahjaverotusta keventämällä.

Positiivissävytteisitä uutisista huolimatta Suomi on nyt Euroopan tarkkailuluokalla, ja talouskasvun jouduttamiseksi on yhä tehtävä töitä. Euroopan komission ennuste Suomen talouskasvusta on 0,8 % – Euroopan keskiarvo on 1,6 %, ja naapureidemme Ruotsin kasvuennuste on 2,4 ja Viron 2,3 prosenttia.

Suomen talouden ongelmat ovat rakenteissa ja kilpailukyvyssä ja alijäämään perustuva elvytys ei voi jatkua loputtomiin. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa ja markkinaosuuksien menettäminen maailmanmarkkinoilla jatkuu.

Tämänhetkisen kehityksen valossa näyttää siltä, että hallituksen työllisyystavoite jää saavuttamatta. Tietyillä alueilla, kuten Uudellamaalla, on esiintynyt jo huolestuttavaa kohtaanto-ongelmaa, jossa avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa. Tilanne on täysin nurinkurinen ja osoittaa sen, että työn vastaanottamisen esteitä on yhä purettava. Työn vastaanottamisen ja tekemisen tulisi aina olla joutenoloa kannattavampaa.

Hallitusohjelmassa sovituista tavoitteista on pidettävä tinkimättä kiinni. Kirjaus järjestäytymättömien yritysten työpaikkasopimisesta odottaa toteuttamistaan ja työmarkkinoiden tehokkuutta parantavia uudistuksia tulisi saada työn alle.

Talouden positiivisista uutisista on syytä iloita. Samalla on kuitenkin muistettava suhtautua realistisesti annettuihin ennusteisiin ja nähdä kokonaisuus lähitulevaisuutta pidemmälle. Vaikka talouden kasvuluku näyttää jo alkavan plusmerkillä, ei kokonaiskuva vielä anna aihetta uskoa, että vaikeita päätöksiä ei enää tarvittaisi. Rakenteellisia uudistuksia ja johdonmukaista finanssipolitiikkaa tarvitaan yhä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Outi Mäkelä
Outi Mäkelä on kansanedustaja (kok.)

Leave a Comment