Yksi itsenäisyytemme ajan suurin hallinnollinen muutos

Marraskuinen aamuyö, 7.11.2015, on yksi tämän hallituskauden merkkipaaluja. Silloin vedettiin raamit sote-alueille ja sovittiin valinnanvapauslainsäädännön laatimisesta.

Seuraavien askelten valmistelu on ministeriöissä käynnissä ja tahti on tiukka. Kokemuksesta tiedetään, että viime tippaa ei kannata odotella, vaan pelivaraa tarvitaan – etenkin perustuslainmukaisuuden arvioinnille. Vaikka lain valmistelussa toki kuullaan osaltaan valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita, joita perustuslakivaliokuntakin aikanaan kuulee, tapahtuu virallinen arviointi vasta sen jälkeen kun lait ovat valmistuneet ja tuotu eduskuntaan. Uusia elementtejä tulee mm. suoraan vaaliin perustuvasta hallintomallista sekä rahoitusratkaisusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen palvelutarpeen jatkuvasti kasvaessa on koko hankkeen juju. Uudistuksella haetaan myös selkeyttä tehtäviin ja tehtävien jakoon. Nyt sovitussa ratkaisussa järjestäminen siirtyy vahvemmille hartioille, valinnanvapaus lyhentää jonoja ja lisää järjestelmään tehokkuutta ja valtio ohjaa kokonaisuutta. Näillä elementeillä synnytetään tasapaino, mutta se tarkoittaa samalla vanhasta kuntaperusteisesta mallista luopumista. Hallinnollinen muutos tulee olemaan yksi itsenäisyytemme ajan merkittävimmistä.

Lopputulosta on voitava arvioida etenkin asiakkaan, mutta myös talouden ja tehokkuuden näkökulmista. Uudistus antaa huikeita mahdollisuuksia pyyhkiä pölyt moniportaisuudesta ja byrokratiasta, ja tehdä tarvittava digitaalinen ja informaation hyödyntämiseen liittyvä tiikerinloikka sote-palveluissamme.

Uudistuksen tueksi on asetettu parlamentaariset seurantaryhmät. Ensimmäisenä nimettiin sote-ryhmä, joka seuraa rakenne- ja rahoitusuudistusten, sekä valinnanvapausselvityksen valmistelua. Toinen parlamentaarinen ryhmä perustettiin tueksi pohdinnalle, minkälainen on tulevaisuuden kunta 2030. Ja viimeisimpänä, juuri ennen joulua, nimettiin aluehallintouudistusta seuraava ryhmä.

Toistaiseksi on siis sovittu itsehallinto- ja sotealueiden määrät, sekä siitä, että itsehallintoalueille siirtyvät maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille nykyisin kuuluvat alueiden kehittämistehtävät, maakuntaliittojen rahoitustehtävät, maakuntakaavoitus ja pelastustoimen tehtävät sekä mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto. Muista tehtävien siirroista ei ole sovittu.

Uudistuksen myötä vastuut muuttuvat siten, että kunnilla ei voi olla rahoitusvastuuta itsehallintoalueelle siirrettävistä tehtävistä, mikä tarkoittaisi, että kuntien olisi alennettava veroprosenttejaan. Myös kaupunkiseutujen ja kuntien roolit ja tehtävät tulee selkeyttää. Aikataulu on äärimmäisen kireä ja muutokset heijastuvat väistämättä jo tuleviin kuntavaaleihin.

Jotta kokonaisuudesta saadaan toimiva, on kaikkien osa-alueiden edettävä samassa tahdissa. Olisi myös perusteltua, että vireillä olevien selvitysten ja taustatöiden tulokset ovat arvioitavissa mahdollisimman avoimesti, jotta myös kunta- ja aluetason toimijat voivat osallistua käytävään keskusteluun ja se voidaan käydä faktoihin nojautuen.

Palveluiden turvaaminen ja maamme taloustilanne edellyttävät meiltä nyt päätöksentekokykyä. On kuitenkin suhtauduttava tinkimättömästi siihen, että lopputuloksena Sote -palvelut paranevat, hoitoon pääsy nopeutuu, syntyy kilpailua sekä laadulla, että kustannuksilla, ja että saadaan aikaan kustannussäästöjä. Monta vaikeaa yksityiskohtaa on vielä ratkaisematta, mutta juna on tukevasti raiteilla ja vauhti on hyvä.

Kirjoittaja Outi Mäkelä on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Outi Mäkelä
Outi Mäkelä on kansanedustaja (kok.)

Leave a Comment