Voisiko Sveitsiltä oppia kilpailukyvystä?

Sveitsin palkkataso on Suomeen verrattuna kaksinkertainen ja Romaniaan verrattuna kaksikymmenkertainen. Jos työvoimakustannukset olisivat kilpailukyvyn tärkein elementti, Sveitsillä pitäisi mennä huonosti, mutta se on vuodesta toiseen maailmanlaajuisten kilpailukykymittausten kärkisijoilla. Romanian sijoitus sen sijaan on surkea. Suomi oli huipulla 2000-luvun alkupuolella, mutta on liukunut toistakymmentä sijaa alaspäin.

Suomea vaivaavan kilpailukyvyn puutteen oireet ovat yleisesti tiedossa:

    • Kansantuote on suunnilleen samoissa lukemissa kuin kymmenen vuotta sitten kansainvälisen pankkikriisin iskiessä.
    • Teollisuustuotanto ja vienti ovat laskeneet.
    • Aivan erityisesti on laskenut korkean teknologian tuotteiden vienti. 2000-luvun puolivälissä 20 % Suomen viennistä luettiin korkeaan teknologiaan, vuonna 2015 enää alle 5 %
    • Suomen vienti on edelleen yksipuolista ja liikaa suuryritysten varassa.
    • Sekä julkisen että yksityisen sektorin tutkimus- ja tuotekehityspanokset ovat laskeneet yhteensä noin prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi tuotekehitysmenoista suhteellisen suuri osa käytetään olemassa olevien tuotteiden paranteluun ja vastaavasti vähemmän uusiin innovaatioihin.
    • Kun mikään ei kasva, työllisyys kärsii. Vaikka ollaankin kaukana 1990-luvun alun lukemista, Suomen työttömyysaste kuitenkin lähenteli pahimmillaan kymmentä prosenttia.
    • Samanaikaisesti yhteiskunnan pakolliset menot kasvavat väestön ikääntyessä. Kun verotettavaa ei tule lisää, julkinen talous on kroonisesti tappiolla.

Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Pohjola esitti Helsingin Sanomissa, että viimeisten sadan vuoden aikana 70 prosenttia Suomen talouskasvusta on tullut innovaatioista. Saman suuntaisia tuloksia ovat saaneet muutkin. Taloustieteen Nobelilla palkitun Robert Solowin mukaan jopa 85 prosenttia kasvusta perustuu innovaatioihin ja vain 15 prosenttia panostekijöihin, kuten esimerkiksi työtuntien määrään.

Arvostetun London School of Economicsin professori John Sutton taas on tutkinut kilpailukyvyn yhteyttä tuotteiden laatuun ja hintaan. Laatu on ymmärrettävä tässä laajasti tuotteen kykynä täyttää asiakkaan vaatimukset. Hänen mielestään laadun osuus kilpailukyvystä on 80 prosenttia. Laadun merkitys on niin ratkaiseva, että laatuerojen ollessa suuria hinnalla ei voi kilpailla lainkaan. Toisin sanoen huonolaatuisen tuotteen arvo markkinoilla on pienempi kuin sen tuotantokustannukset. Laadun merkitystä menestykselle voi itse kukin pohdiskella esimerkiksi vertaamalla Mercedes-Benziä ja halvempia automerkkejä toisiinsa.

Havainnot ja tieteelliset tulokset puhuvat samaa kieltä. Palkkataso ei ole kilpailukyvyn olennaisin elementti, vaan pikemminkin näyttäisi siltä, että hyvä kilpailukyky luo edellytyksiä maksaa kunnon palkkoja. Palkat voivat toki olla kilpailukykyyn nähden liian korkeat, mutta kestävää kilpailuetua ei palkkojen alentamisella voi saavuttaa.

Myöskään työn määrä ei ole läheskään niin tärkeää kuin tekemisen laatu. Suomalaisten vuosityöaika on suunnilleen puolittunut reilussa sadassa vuodessa. Samaan aikaan bruttokansantuotteella mitattu elintasomme on yli kymmenkertaistunut – työn tuottavuus on siis suunnilleen 20-kertaistunut. Tämä on ollut mahdollista tekniikan käyttöönoton ja innovatiivisuuden avulla. Ei ole näkyvissä merkkejä siitä, että tekniikan kehitys olisi pysähtymässä, vaan pikemminkin se näyttäisi kiihtyvän.

Mitä Sveitsiltä voi sitten oppia? Mielestäni ainakin sen, että osaamiseen kannattaa panostaa. Sveitsissä on kaksi maailman ehdottomaan huippuun kuuluvaa teknillistä yliopistoa ja yksi kauppakorkeakoulu.

Loppuun lainaan vielä Matti Pohjolaa: ”Nykyaikainen kasvuteoria ja pitkän aikavälin empiirinen näyttö puhuvat vahvasti sen puolesta, että tutkimus- ja kehittämispanoksia pitäisi lisätä eikä vähentää. Parhaat liikeideat ja tuotantomenetelmät perustuvat usein tieteelliseen tutkimukseen. Siksi on vaikea käsittää, että tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta on supistettu.”

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Heikki Kauppi

Heikki Kauppi on tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja.


Leave a Comment