Verottaja, yrittäjä ja uuden päivän polte

Oleellista menestyvälle yhteiskunnalle on se, millä poltteella kansalaiset heräävät uuteen päivään! Politiikan tehtävänä on antaa puitteet kansalaisten kukoistamiselle! Näin juhlavasti sanoi kasvatustieteen tohtori Arto O. Salonen Helsingin yliopistosta muutama päivä sitten eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kuulemisessa.

Nämä lauseet saivat minut jälleen kerran miettimään, luoko suomalainen yhteiskunta todella mahdollisuuksia ihmisille? Kirjoitin vähän aikaa sitten konkurssin tehneiden yrittäjien kohtelusta Suomessa ja sain vyöryn palautetta. Totta kai konkurssin tehneiden yrittäjien lausunnoissa tunne saattaa osittain ohittaa analyyttisen faktan, mutta varmasti niissä on myös totuuden siemen.

Runsas palaute kohdistui erityisesti verottajaan ja pesänhoitajiin. Minulle hiukan yllättäen verottaja oli monen yrittäjän mielestä heidän takatukassaan kiinni. Monelta suunnalta on tullut viime aikoina viestejä, että verottaja on tiukentanut otettaan yrityksistä. Rikollinen toiminta on totta kai saatava kuriin, mutta meneekö siinä lapsi pesuveden mukana? Onko harmaan talouden vastainen kampanja johtanut ylilyönteihin?

Yrittäjien mielestä löytyy useita tapauksia, jossa laillinen verosuunnittelu on tulkittu laittomaksi verenkierroksi. Kun asioita on yritetty yrittäjän toimesta oikaista, oikaisulautakunnat ovat osoittautuneet hankalaksi paikaksi yrittäjän näkökulmasta. Vastauksia saadaan odottaa keskimäärin vuosi, joskus jopa useita vuosia. Liiketoimintaa on hiukan vaikea harrastaa, mikäli omaisuus on jäädytetty vuosikausiksi sulkutilille.

Lisäksi oikaisulautakuntia on syytetty jääviydestä. Helsingin yliopiston vero-oikeuden dosentin Janne Juuselan mielestä verotuksen oikaisulautakunta ei ole itsenäinen ja riippumaton toimielin. Alkuperäisen veropäätöksen tehnyt yksikkö valmistelee asian ja tekee ratkaisuehdotuksen myös oikaisulautakunnalle. Käsittely oikaisulautakunnassa on salaista ja verovelvollisella ei ole oikeutta olla paikalla käsittelyssä. Pitäisikö meidän luoda aidosti objektiivinen ja läpinäkyvä oikaisulautakunta?

Toinen vielä suurempaa kritiikkiä saanut ammattiryhmä ovat pesänhoitajat. Uskon, että pesänhoitajistakin yhdeksän kymmenestä ovat erittäin ammattitaitoista ja tehokasta väkeä, Mutta jos kohdallesi sattuukin väärä henkilö? Jotkut pesät ovat tainneet olla pesänhoitajien hallussa jo 20 vuotta. Usein kuulee myös väitteitä, että jotkut pesänhoitajat Suomessa elävät konkursseista.

Ehkä pesänhoitajienkin valvontaan tarvitaan ryhtiliike. Konkurssin jälkeen pesänhoitajina ei saa olla tahoja, joille prosessin vetkuttelu antaa leivän. Tähän voisi olla ratkaisu Ruotsin mallin mukainen konkurssiasiamies. Ruotsissa konkurssiasiamiehen toimisto valvoo tarkasti pesänhoitoa ja analysoi pesänhoidon palkkioita. Suomessa konkurssiasiamiehen toimisto tarvitsee selkeästi lisää resursseja tehokkaaseen valvontaan. Kukaan ei saa päästä hyötymään toisten epäonnesta.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Harri Jaskari

Harri Jaskari kansanedustaja (kok.).


Leave a Comment