Veroasteeseen ei kosketa – onko se virhe?

Hallitus valmistautuu kuntavaalien jälkeen pidettävään ohjelmansa välitarkasteluun alkuviikon strategiakokouksen pohjalta. Eri ennustelaitosten arvioiden perusteella Suomen taloudessa on havaittavissa orastavaa kasvua. Kasvun vahvistuminen riippuu suurelta osin siitä, miten epävarma maailmantalous lähikuukausina kehittyy.

Hallituksen suuri tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin on erittäin kunnianhimoinen ja hyvä, mutta samalla haastava tehtävä. Tärkeintä on mielestäni suunta ja se, että viimeisten tietojen mukaan meillä on avoimia työpaikkoja noin 50 000 ja työttömyys on pienentynyt -vaikkakin hitaasti.

Historiasta on vertailun vuoksi hyvä muistaa, että vuosituhannen vaihteessa Paavo Lipposen hallituskausien aikana tavoitteena oli työttömyyden puolittaminen. Suunnitelmasta teoiksi vei kaksi hallituskautta.

Pääministeri Juha Sipilä vahvisti hallituksen strategiakokouksen jälkeen, että lisäleikkauksia ei ole tulossa jo aikaisemmin sovittujen toimenpiteiden lisäksi. Tämä on hyvä uutinen, sillä lisäleikkaukset saattaisivat leikata orastavan talouskasvun.

Hallitusohjelman päätös, että veroasteeseen ei kosketa, vie pois tärkeän talouspoliittisen työkalun ja asettaa lisäpaineita muille toimenpiteille. Päätös oli varmasti hallitusta muodostettaessa perusteltu, mutta saattaa osoittautua virheeksi.

Olemme kilpailukykysopimusta tehdessä sopineet, että työttömyysturvaan ei tehdä lisäleikkauksia. Oma kantani on, että jos järjestelmää muutetaan, sen on tapahduttava yhdessä sopien eivätkä muutokset eivät saa pienentää turvan rahoitusta järjestelmän kokonaistasolla.

Pitkäaikaistyöttömyys on iso ongelma, ja se johtaa hyvin helposti työttömään syrjäytymiseen yhteiskunnassa. STTK:n tekemien laskelmien mukaan yhden pitkäaikaistyöttömän hinta on noin 600 000 euroa. Se on paljon rahaa, kun otetaan huomioon, että meillä on tällä hetkellä yli 120 000 pitkäaikaistyötöntä. Ongelmaa pahentaa vielä se, että lähes puolet pitkäaikaistyöttömistä ei palaa normaaliin työelämään. Tämä maksaa yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä noin 3,6 miljardia euroa.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on suuri ero osa-aikatyön tekemisessä ja sillä on merkittävä vaikutus työllisyysasteeseen. Elämme Suomessa työelämässä kuten monessa muussakin asiassa niin sanotusti joko/tai-yhteiskunnassa: olet työelämässä tai työtön, olet työkykyinen tai työkyvytön. Meidän tulisi luoda ja lisätä osa-aikatyömarkkinoita, jotka perustuvat aina työntekijän vapaaehtoisuuteen ja sopivat itse kunkin sen hetkiseen elämäntilanteeseen parhaiten.

Työllisyyttä voidaan parantaa muun muassa seuraavilla toimenpiteillä: 1) lisäämällä työvoimakoulutuksen vaikuttavuutta 2) tekemällä työttömyysturvasta kannustava ja aktivoiva esimerkiksi parantamalla työttömien mahdollisuutta omaehtoiseen opiskeluun 3) uudistamalla aikuiskoulutuksen koulutustarjontaa ja lisäämällä aikuisten oppisopimuskoulutuspaikkoja 4) tukemalla ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista 5) edistämällä liikkuvuutta esimerkiksi parantamalla työmatkakulujen verovähennysoikeutta työllistyttäessä 6) helpottamalla yrittäjäksi ryhtymistä ja parantamalla itsensätyöllistäjän asemaa 7) purkamalla kannustinloukkuja esimerkiksi huomioimalla paremmin työttömän työkyky, uudistamalla asumistukijärjestelmää ja tekemällä työtulovähennykseen lapsikorotus 8) kehittämällä pitkäjänteisesti liikenneverkkoja vähentämällä korjausvelkaa 9) vakiinnuttamalla niin sanottujen 0-tuntisopimusten työaika ja 10) uudistamalla perhevapaajärjestelmä.

Tämäkin lista osoittaa, että mitään yhtä ainoaa keinoa tai temppua työllisyyden parantamiseksi ei ole eikä tule. Useilla yhtäaikaisilla toimilla voidaan tilanne kääntää parempaan suuntaan.

Keskiviikkona professori Heikki Hiilamo esitteli tutkijaryhmänsä laatiman mallin osallistuvaksi muutosturvaksi. Aihe on varmasti herkkä eikä se ole missään nimessä helppo asia, mutta mielestäni sitä kannattaa pohtia tarkasti. Yksi asia on jo nyt varma: toteutuakseen se vaatii lisäresursseja, jotta siitä ei tule taas yhtä keppiä työttömän takalistoon.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Antti Palola

Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.


Leave a Comment