Venäläisten maakaupat – voiko niille mitään?

Venäjän Suomessa tekemät maakaupat ovat jälleen nousseet tällä viikolla otsikoihin. Keskustelu käynnistyi tällä kertaa suojelupoliisin eduskunnan hallintovaliokunnalle toimittamasta lausunnosta, joka koski sisäisen turvallisuuden selontekoa. Lausunnossa todetaan, että vieraan valtion lukuun toimiva maanomistaja voi rakentaa kiinteistölleen rakennelmia, joita vieras valtio voisi kriisitilanteessa hyödyntää esimerkiksi liikenneväylien sulkemisessa tai tunnuksettomien joukkojen majoittamisessa.

Siitä, mitä vieraalla valtiolla tarkoitetaan, ei liene epäselvyyttä. Lausuntoa tuskin on vahingossa annettu ilman vaiteliaisuuspyyntöä, vaan kyseessä on selkeä viesti siitä, että asiasta on haluttu herättää keskustelua.

Ja keskustelua on herännyt. “Mitä minä sanoin?” ja “Enkö minä ole tästä varoittanut?” -tyyppiset kommentit ovat täyttäneet somen. Suomettuminen, sinisilmäisyys, NATO-jäsenyys ja kaksoiskansalaisuuden problematiikka ovat olleet yleisimpiä tulokulmia asiaan. Välillä tuntuu kuin elettäisiin todeksi Ilkka Remeksen dekkaria.

Venäläisten tonttikaupat ovat puhuttaneet jo vuosia, ja nyt käytävä keskustelu on kuin suoraan copy-pastettu parin vuoden takaisten vaalien ajalta. Vaalien jälkeen asia nostettiin hallitusohjelmaan kirjauksella, että kokonaisturvallisuuden kannalta merkittävien maa-alueiden ja kiinteistöjen hankintaan liittyvää lainsäädäntöä tullaan tarkentamaan. Asiantuntijatahoista ja asiaan kytkeytyvien eri ministeriöiden edustajista koostuva työryhmä on kokoontunut puolustusministeriön johdolla pohtimaan ratkaisua tähän, ja työn on tarkoitus valmistua alkuvuodesta.

Pitää kuitenkin muistaa, että Suomi ei nytkään ole aivan aseeton. Meillä on tälläkin hetkellä voimassa laki omaisuuden lunastuksesta puolustustarkoituksiin, ja sen nojalla on mahdollista puuttua meille strategisten alueiden omistukseen.

Helpohko ratkaisu puuttumismahdollisuuksien lisäämiseen olisi tällä hetkellä kunnilla olevan etuosto-oikeuden laajentaminen koskemaan myös valtiota. Tällöin valtio voisi puuttua entistä yksinkertaisemmin yleisen turvallisuuden nimissä kyseenalaiselta vaikuttaviin maakauppoihin.

Toinen seikka, jota tulisi tarkemmin puntaroida, on valtion strateginen silmä tonttikaupoissa. Senaatti-kiinteistöjen ja metsähallituksen soisi käyttävän strategista ajattelua ja jonkinlaista suodatinta sen suhteen, mitä ja kenelle myydään.

Kolmantena olisi tärkeää, että Suomi pääsisi ripeästi eteenpäin tiedustelulainsäädännön saattamisessa ajan tasalle. Etenkään tässä tilanteessa ei toivoisi lainsäädännön kohtaavan poliittista vastarintaa.

Ympäristössämme ja turvallisuustilanteessamme tapahtuneiden muutosten heijastuksia maahamme ei pidä sivuuttaa. Supon lausunto pitää yllä sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvää keskustelua ja nostaa mahdolliset epäkohdat ja uhat esiin. Venäjää ei ole syytä käyttää ylenmääräisesti kansallisena pelotteena, mutta on toisaalta hyvä muistaa, että varautuminen on yleensä perustellumpaa kuin jälkiviisaus.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Outi Mäkelä
Outi Mäkelä on kansanedustaja (kok.)

Leave a Comment