Velkaveroale kasvattaisi äitiyspakkauksen velkakirjaa

Velka on julkistaloudessa tulevaisuuden veroa. Veroale velkarahalla onkin oikeastaan käsitteellinen mahdottomuus.

Kokonaisveroaste on kääntynyt Juha Sipilän hallituksen toimilla selkeään laskuun. Nyt liikkeellä ovat suuremman velkaveroalen kannattajat.

Velan maksu  ei ole suurten ikäluokkien murhe, mutta nuorten se on. Suomessa syntyy ennätyksellisen vähän lapsia, vajaa 50 000 vuosittain. Kun vuosittainen julkinen velka jaetaan syntyvien lasten lukumäärällä, tänä vuonna päästään yli 100 000 euron summaan. Se tulee mukaan äitiyspakkaukseen. Talouden käänteen ja säästötoimien myötä ensi vuonna summa onneksi putoaa 70 000 euron tuntumaan.

Ylisukupolvisuus on kestävää kehitystä. Eduskunnassa olen useasti ihmetellyt, että esimerkiksi vihreää eduskuntaryhmää ei velkaantuminen juuri huoleta. Säästöt ovat olleet  jatkuvan vihreiden kritiikin kohteena. Kestävän kehityksen soisi laajentuvan ympäristökysymyksistä myös talouspolitiikan puolelle. Näin budjettiriihen alla pitää myös kysyä, että ei kai valtiovarainministeri perinteisen valtionkirstunvartijan roolin sijaan ala rahanjakajan roolin?  

Juha Sipilän hallitusohjelman mukaan verotuksen tulee olla ennakoitavaa, oikeudenmukaista ja johdonmukaista. Sitä se on ollutkin. Verotuksen yleislinjasta sovittiin vaalikauden alussa. Epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana ei ole ollut. Veropolitiikkaa tulee tehdä talouspolitiikan ehdoilla. Noususuhdanne ja velkaelvytys sopivat huonosti yhteen. Edellytyksiä merkittäville veronalennuksille ei ole tilanteessa, jossa tavoiteta velaksi elämisen lopettamisesta ei ole vielä saavutettu.  

Nyt on tärkeää, että ennakoitava ja linjakas veropolitiikka jatkuu loppuun saakka. Tärkeää on ollut myös se, että eri veronmaksajaryhmät palkansaajista ja yrittäjistä eläkeläisiin on huomioitu ja huomioidaan oikeudenmukaisesti.

Hallitusohjelma on lähtenyt siitä, että verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Nämä linjaukset osana hallituksen talouspolitiikkaa ja kilpailukykysopimusta työmarkkinoilla ovat luoneet  talouskasvun edellytyksiä ja vakautta ja osaltaan mahdollistaneet välttämättömän talouden käänteen nousuun.

Verotuksen keventämisen painopiste on ollut pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkujen purkamisessa on päästy liikkeelle. Palkkatulojen eli työn verotus ei ole  millään tulotasolla kiristynyt.

Edelleen tärkeä linjaus on ollut, että  verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat kannattavia.  Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopisteen  siirtäminen työn ja yrittämisen verotuksesta haittaverojen suuntaan on myös edennyt.

Nyt ei tarvita populistista desimaalipolitiikkaa noususuhdanteessa vaan suuri linja pitää säilyttää. Tulevaisuuteen pitää varautua. Tuloverotuksen ja yritysverotuksen tiekartta kannatta nyt laatia tulevaisuuden haasteet huomioiden, jotta tulevina vuosina verotuksen uudistaminen jatkuu ennakoitavana ja johdonmukaisena.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Olavi Ala-Nissilä
Olavi Ala-Nissilä on kansanedustaja (kesk.).

Leave a Comment