Velkaantumisen pelottavin skenaario

Talouden alamäki saatiin katkaistua vastatuulesta huolimatta viime vuonna. Nyt kun kasvun esteet hellittävät talous pinnistäneen prosentin nousuun alkaneena vuonna. Hienoisia merkkejä käänteestä parempaan on siis nähtävissä.

Samaan aikaan pitää muistaa, että maamme julkinen velka ylitti jo 60 % BKT:sta. Jo vuotta aiemmin alijäämämme ylitti EU:n sopimuksen mukaisen 3% rajan. Tosiasia on se, että ilman talouskasvua velka jatkaa nousuaan säästöpäätöksistä huolimatta.

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen kuvasikin herkkää paikkaamme hyvin. Velkaantumiseen liittyvä mahdollinen pelottavakin skenaario on syytä ottaa huomioon. Puttonen totesi, että “Jos Suomella on velkaa 100 miljardia euroa ja korkoa yksi prosentti, ovat velanhoitokustannukset miljardi euroa. Jos korot ovat kymmenen prosenttia, ovat velanhoitokustannukset kymmenen miljardia euroa”. Tästä samasta huolesta on puhunut aiemmin myös entinen valtiovarainministeri, ministeri Iiro Viinanen kun taas velkaelvytyksen nimiin vannoma vasemmisto on tältä huoletta ummistanut silmänsä. Kun korot on alhaalla osa ajattelee edelleen, että on varaa velkaantua roimasti lisää.

Valtionvelan korot on todella nyt alhaalla, mutta muutos voi tapahtua piankin jos talouttamme ei saada kuntoon. Uhkia on kaksi: Jos muun EU:n talous lähtee nousuun ja me emme ole siinä mukana, niin EKP:n tiukkeneva korkopolitiikka ei jää odottamaan yksin meitä. Tai toisaalta jos menetämme luottamuksemme hoitaa oman taloutemme kuntoon korot nousevat ja tulee kriisi, johon ei voi pikkuhiljaa valmistautua.

Rahoituksen professori kuvasi tätä tilannetta toteammalla, että “Jos menemme kuilun yli ja velanhoitokustannukset nousevat kymmeneen miljardiin, ei sellaista löydy valtion budjetista. Sitten menevät koulut ja sairaalat kiinni. Silloin joku muu tulee määräämään asioistamme, kuten Kreikassa.”

Uhkia riittää niin maamme sisä- kuin ulkopuolellakin. Saksa saa nyt lainaa 30 vuodeksi 1,5 % korolla, kun inflaatiolupaus keskuspankilta on vajaat 2,0 prosenttia. Näin ei loputtomiin jatku. Ja ei Kreikkaa itsekään sovi kokonaan unohtaa puhuttakaan alati pahenevasta pakolaiskriisistä.

Tänä vuonna otamme vihdoin ensiaskeleen kasvun tiellä. Kasvu rakentuu sen varaan, että julkisen talouden tiukimmat kiristystoimet ajoittuivat viime vuoteen ja investoinnit käynnistyvät vähitellen. Hypon tuoreimman talouskatsauksen mukaan kasvu nojaa tehdaspiippujen sijaan tiiviiden osaamiskeskittymien palveluyrityksiin. Taloudellinen toimeliaisuus keskittyy vain 10 suuren kaupungin ympärille. Kasvusta vastaavat Helsinki, Tampere, Turku, Lahti, Oulu, Jyväskylä, Kuopio, Seinäjoki, Vaasa ja Hämeenlinnan seutukuntineen.

Vain uudet ikävät yllätykset koti- tai ulkomailta voivat lytistää hitaan nousun. Huono tuurikaan ei jatku ikuisesti, kunhan ei itse heitetä kapuloita talouden rattaisiin.

On siis hyvä laittaa itse omat asiat kuntoon vaikka se nytkin jo koskettaa meistä kaikkia ja kovastikin. Presidentti Sauli Niinistön ohje on kultaakin arvokkaampi: “Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata”.

Timo Heinonen
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan jäsen

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Timo Heinonen

Timo Heinonen on kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen.


Leave a Comment