Vapaakauppa Japaniin nopeasti voimaan

Viime viikko oli tärkeä edistyksen etappi sekä Suomen viennille että maailman taloushistorialle. Euroopan unioni ja Japani sopivat pitkään vireillä olleen vapaakauppasopimuksen tärkeimmät asiat kuntoon ja sitoutuivat siihen, että sopimus saadaan hyväksyttäväksi syksyn aikana. Homma voi kuitenkin vielä jumittua, jos nyt ei uskalleta nähdä mikä on olennaista ja lukea tilannetta.

Japani-sopimus on iso juttu. Viime vuonna EU:n yrityksiltä perittiin Japanissa erilaisista vientituotteista tulleja miljardin euron verran. Suomesta tulleja on maksettu varsinkin sahojen puutuotteista, joissa Japani on toiseksi tärkein vientimarkkinamme maailmassa. Vielä korkeampia jopa 40 prosentin tulleja on maksettu esimerkiksi juustosta, lihasta ja suklaasta. Näitäkin viedään Suomesta jo nyt. Tullien romahtaminen antaa Japaniin vievile yrityksille lähivuosina selvästi kiky-sopimustakin tuntuvamman buustin, jos sopimuksen etuja osataan hyödyntää tehokkaasti.

Nykyaikaisissa vapaakauppasopimuksissa suurimmat edut syntyvät yleensä erilaisten standardien ja tuotevaatimusten keskinäisellä tunnistamisella. Iäkkään väestön vauraana ja korkeatasoisen hoidon maana Japani on kuuma kohde terveysteknologialle, jonka merkitys on vähän varkain noussut Suomen high-tech -viennin syömähampaaksi. Japanin suuntaan hidasteena ovat olleet kalliiden tuplatestausten ja sertifiointien vaatimukset sekä julkisten hankintojen sulkeutuneisuus. Kauppasopimus siirtää näistä suurimman osan asteittain historiaan.

Vapaakauppa on vastavuoroista. Japanista tuotavista tuotteista tulevat halpenemaan erityisesti autot, joista nyt peritään Euroopassa 10 prosentin tulli. Hyvä uutinen kuluttajalle, eikä paha siinäkään mielessä, että japanilaiset ovat olleet eturintamassa kohtuuhintaisempien sähköautojen markkinoille tuomisessa.

Investointisuoja ja siihen liittyvä riitojenratkaisu jäi viime viikon diilissä vielä pitkälti auki. Se on tarkoitus ratkaista syksyn aikana. Neuvotteluista tulee vaikea varsinkin riitojen ratkaisun osalta. EU pitää syystä kiinni läpinäkyvämmästä, riippumattomiin pysyviin tuomareihin perustuvana oikeusvaltioon paremmin sopivasta investointituomioistuimen mallista. Japani taas tuntuu pitäytyvän tiukasta perinteisessä anglosaksisessa välimiesmenettelyn mallista, josta me olemme juuri EU-Kanada sopimuksen kautta pyrkineet jättämään taaksemme.

Pohjimmiltaan investointisuojassa on kyse siitä, ettei vaikkapa suomalainen yritys joudu epäreiluun kohteluun rakennettuaan tehtaan Japaniin. Modernisti hallinnoituna ja fiksusti suhteessa julkisen vallan oikeuksiin rajattuna investointisuoja on hyvä asia. Samalla on tosiasia, ettei investointisuojasopimuksiin lopulta kovin usein vedota varsinkaan teollisuusmaiden välillä. Tullien, syrjivien standardien ja muiden kaupan esteiden poistamisella on ylivoimaisesti suurempi merkitys. On arvioitu, että kauppapuoli kattaa jopa 90 prosenttia vapaakauppasopimusten kokonaishyödyistä.

Investointiosio voi vaikeuttaa sopimuksen hyväksymismenettelyitä, vaikka siitä sopuun päästäisiinkin. EU-tuomioistuin antoi toukokuussa EU-Singapore sopimuksen perusteella ennakkoratkaisun, jonka myötä lähes kaikesta kauppaan tai suoriin sijoituksiin liittyvästä voidaan sopia EU-toimivallassa mutta portfolio-sijoitusten suojasta ja investointien riitojen ratkaisusta vain jokaisen jäsenmaan hyväksynnällä. Ero on siinä voidaanko sopimus hyväksyä normaalin EU-päätöksenteon mukaisesti määräenemmistöllä kauppaministereiden neuvostossa ja EU-parlamentissa vai pitääkö taakse saada kaikkien 28 jäsenmaan parlamentit – eräissä maissa tarkoittaa myös alueparlamentteja.

Summa summarum peräänkuuluttaisin rohkeutta nähdä olennainen ja lukea tilanteen riskit oikein. Investointisuoja sopii minulle, mutta haluan mieluummin Japanin vapaakaupan nopeasti voimaan kuin jäädä jähnäämään vuosiksi investoinneista. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi muutama päivä sitten olevansa samaa mieltä ainakin tulevien uusien kauppasopimusten osalta.

Symboleilla on myös merkitystä. Jos Japani-sopimus jumittuu pysyvästi viimeistelyyn tai kaatuu yhden maan parlamentin takia, se antaa lisää pontta käpertymiselle ja kokemukselle globalisaation epäonnistumisesta. Jos saamme homman hoidettua, se tarkoittaa symbolien tasolla maailmanhistorian suurimman kahdenvälisen vapaakauppasopimuksen syntymistä samana vuonna, jolloin Yhdysvaltain uuden hallinnon puheet ovat ehtineet luoda epävarmuutta koko kansainvälisiin pelisääntöihin perustuvan kaupan jatkuvuudelle. Yhdessä EU ja Japani muodostavat edelleen kolmanneksen maailmantaloudesta. Yhdessä voimme näyttää suuntaan muille välissämme oleville, mentiin Suomesta Japaniin sitten idän tai lännen kautta.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Kai Mykkänen
Kai Mykkänen on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri.

Leave a Comment