Vanhoista dieselautoista on päästävä eroon

Pariisi, Madrid ja Mexico City aikovat kieltää dieselautot. Myös Norjan on huhuttu tekevän samoin. Meilläkin innokkaimmat populistit ovat kiirehtineet vaatimaan polttopolttomoottoriautojen myyntikieltoa jo 2025. Mistä on kysymys, ja onko todella niin, että kohta kaupasta saa vain sähköisiä tai muita uusia teknologioita edustavia kikottimia?

Polttomoottoriautot eivät ole häviämässä. Mutta kyllä, sähköautot ja muut vaihtoehtoiset voimalinjat yleistyvät hiljalleen lähitulevaisuudessa.

Pitäisikö meidän kuitenkin asettaa tavoitteeksi, että polttomoottoriautoista päästään jollain aikavälillä eroon? Ja ovatko ne oikeasti niin pahoja verrattuna esimerkiksi sähköautoon, kuin jotkut väittävät?

Ei ja ei. Sähkö ei tule töpselistä. Eikä maito purkista. Ja nyt sähköautouskossa olevat, pitäkää hatuistanne kiinni: kun moderniin dieselautoon tankataan pelkästään uusiutuvista luonnonvaroista valmistettua dieseliä, on dieselauton elinkaarenaikainen CO2-päästö sama kuin sähköauton.

Myös lähipäästö eli typenoksidiongelma on hoidettu, sillä vuosikymmenen loppuun mennessä kaikissa uusissa dieselautoissa tulee olemaan niin sanottu SCR-järjestelmä eli ureapuhdistus. Se on kallis ja tulee tekemään pienten dieselautojen valmistamisen kannattamattomaksi, mutta ei tapa dieseleitä hiukan suuremmista autoista. Ja hyvä näin, sillä EU:n autonvalmistajille ja jäsenvaltioille asetettuihin tiukkoihin CO2-päästötavoitteisiin ei muuten päästä. Onhan dieselauto keskimäärin noin 15 prosenttia vastaavantehoista bensa-autoa pienipäästöisempi.

Hengitysilman laadun kannalta ongelma ei siis ole moderni dieselauto. Ongelma vanha dieselauto, kuten bussikantamme, joka kaipaa kipeästi uudistamista. Liikenneviraston mukaan toteutuneiden henkilökilometrien valossa bussit ovat henkilöautoja selvästi suurempi paikallisten päästöjen aiheuttajia. Siinä kuntavaaliehdokkaille ajattelemisen aihetta.

Vaikka henkilöautot ovat usein vihapuheen keskiössä, ei kuorma-autoliikennekään nyt aivan Pyhällä Hengellä kulje – täytyyhän se luomumaitopurkki jotenkin saada navetasta punavuorelaisen marketin hyllyyn. Raskaassa liikenteessä typenoksidien puhdistusjärjestelmät ovat olleet jo useamman vuoden arkipäivää. Eräs kuljetusalan nokkamies onkin todennut: “jos suurkaupungin ilma käy henkeen, on hyvä ottaa välillä henkoset EURO6 -kuorma-auton pakoputkesta”. Vaikka lausahdus on liioitteleva, on siinä totuudensiemen.

Meillä on kuitenkin ongelma. Suomessa on useita yrityksiä, jotka avainlippujen ja muiden sertifikaattien siivellä markkinoivat raskaalle kalustolle viritys- ja uudelleenohjelmointipalveluja. Monet sanovat sen nettisivuillaan suoraan: he poistavat typenoksidit puhdistavan SCR-laitteiston ja tarvittaessa myös hiukkassuodattimet. Päälle täräytetään moottoriin uusi softa ja kas, polttoaineenkulutus tippuu ja voimaa löytyy. Samalla pakoputkesta alkaa lykkäämään “tankoa”, tehdastakuu raukeaa ja auto muuttuu tieliikennekelvottomaksi. Silti tällaisten virityspalveluiden tarjoaminen on ilmeisen laillista.

Hoituuko maailman pelastaminen ja päästötavoitteiden saavuttaminen sitten pelkillä moderneilla polttomoottoriautoilla? Ja onko kaikki vouhotus sähköautoista turhaa? Ei ja ei. Liikenteen päästöjen vähentämisen keskiössä ovat autokannan uudistaminen ja vaihtoehtoiset voiman- ja energianlähteet, kuten sähkö. Suomessa sähköauto on selvä ympäristöteko. Etenkin jos sitä verrataan 12-vuotiaaseen polttomoottoriautoon, jollainen keskimääräinen suomalainen auto on.

Suomi ei voi saavuttaa EU:n mätkäisemää 39 prosentin päästövähenemää ilman merkittävää biopolttoaineiden ja sähköautojen määrän lisäystä. Toimenpiteillä on myös kiire. Tänään Suomessa ostettu uusi henkilöauto on nimittäin liikennekäytössä keskimäärin vielä vuonna 2037.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Tero Kallio
Tero Kallion on Autotuojat ry:n toimitusjohtaja

Leave a Comment