Vaaran merkkejä ilmassa

Juha Sipilän hallitus piti odotetun puoliväliriihensä kuluvan viikon alussa. Sen tuloksia niin kuin myös hallituksen asemaa on arvioitu laajasti viime päivien mediassa.

Yleinen tuomio erityisesti talouden asiantuntijoiden puolelta on se, että hallitus kyllä tekee oikeita asioita, mutta liian varovaisesti. Keskeisten tavoitteiden, kuten työllisyysasteen noston ja velkaantumisen taittamisen osalta, hallitus panee toivonsa kaikkia ennusteita paremman talouskasvun varaan. Lisäksi kaikki isot rakenneuudistukset esimerkiksi työmarkkinoihin ovat kiky-sopimuksen takia syväjäässä.

Talousasiantuntijat varoittelevatkin siitä, että nyt tekemättä jäävät välttämättömät uudistukset, tulevat tavalla tai toisella eteen ensi vuosikymmenen aikana. Se näkyy matalampana kasvuna, korkeampana työttömyytenä ja julkisen talouden kustannuspaineena. Sitä myöten vaarassa on myös nykyisen kaltaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen kestävä rahoitus.

Omasta mielestäni näitä talousviisaiden näkemyksiä pitää kuunnella tarkalla korvalla. Työtä Suomen uudistamiseksi on nyt pikemminkin kiihdytettävä kuin jarrutettava, vaikka niihin tarvittavat päätökset ovat vaikeita. Maailman ja sen markkinoiden ja teknologian murros on tällä hetkellä valtavan nopeaa. Tässä muutoksessa mukana pysyminen, pärjääminen tai sen johtaminen vaatii erityistä rohkeutta.

Myös uudistamisen prioriteettilistan pitäisi olla meille kaikille selvä.

Suomen vaikein haaste tällä hetkellä on työttömyys ja sen pysyvä alentaminen edellyttäisi rohkeutta uudistaa työmarkkinoita. Paikallisen sopimisen lisääminen, irtisanomiskäytäntöjen uudistus ja perhevapaaremontti ovat tuottaneet esimerkiksi Ruotsissa meitä paljon korkeamman työllisyysasteen. Ihmettelen edelleen, miksei tämä kelpaa meille suomalaisille?

Toinen iso uudistamisen kohde on yritysten toimintaympäristö ja erityisesti verotus. Jotta Suomeen saataisiin jatkossa enemmän ulkomaalaisia investointeja Suomen pitää pyrkiä verotukseen, joka on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja mahdollisimman neutraalia erilaisten riskinoton ja rahoituksen muotojen välillä.

Kilpailukykyinen verotus tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomen pitää olla valppaana muun muassa Britannian Brexitin kiihdyttämästä yhteisöverokilpailussa. Yksi vaihtoehto voisi olla yhteisöveron alentaminen omatoimisesti jo nyt 15 prosenttiin. Tämä voitaisiin kustantaa esimerkiksi ottamalla rahat nykyisistä yritystuista. Oletan, että tämä hyvin tehtynä olisi yrityksille kohtalaisen kustannusneutraali vaihtoehto.

Kolmas ja puoliväliriihessä hyvään alkuun päässyt panostuksen kohde pitää olla suomalaisen osaamisen vahvistaminen sekä julkisen sektorin digitalisaatio. Tässäkin kuitenkin pitäisi ottaa isompia askelia. Yksi kulminaatiopiste on kansallisen palveluväylän valmistuminen. Jotta esimerkiksi sosiaaliturvan uudistamisessa 2030-luvun työympäristöä palvelevaksi, pitää kansallisesta palveluväylästä saada mahdollisimman toimiva jo ensimmäisestä päivästä lähtien.

Kokoomus on profiloitunut nykyisessäkin hallituksessa johtavana uudistuspuolueena. Olemme olleet ensimmäisten joukossa kannattamassa kauppojen aukiolojen vapauttamista, järkevämpää alkoholipolitiikkaa kuin kansalaisten vapautta valita omat sote-palvelunsa ja niiden tuottajat.

Tästä roolista meidän tulee pitää kiinni. Erityisen tärkeää se on juuri nyt kun viitteitä hallituksen uudistusinnon hiipumisesta on ilmassa. Me emme saa puolueena mennä tähän kelkkaan mukaan. Nyt on aika tehdä työtä paremman tulevaisuuden puolesta.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Sinuhe Wallinheimo
Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Leave a Comment