Uudistukset vai miljardisäästöt?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Viimeisten viikkojen aikana hallituksen talouspolitiikkaa on arvioitu useassa arvovaltaisessa raportissa. Niiden viesti päättäjille on selkeä.

Valittu linja on oikea, muttei vieläkään riittävä. Erityisesti työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin ollaan jäämässä puolitiehen. Tämän myötä hallituksen toinen keskeinen tavoite, julkisen talouden vakauttaminen suunnitellusti, ei toteudu.

Asiantuntijat ovat myös yhtä mieltä siitä, että kaikki on silti vielä nykyisen hallituksen käsissä. Pitämällä kiinni tiukasta menokurista ja ajamalla läpi työllisyyttä ja tuottavuutta vahvistavia rakennemuutoksia, tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Ikävä kyllä alkavan kevään poliittisessa keskustelussa raporttien viesti Suomen talouden uudistamisen tarpeesta ei saa jakamatonta tukea. Pikemminkin ilma ollut sakeanaan vakuutteluja siitä, kuinka tämän vaalikauden ikävät päätökset ja erityisesti julkisen talouden sopeutukset on tehty. Näitä ulostuloja on tapahtunut myös hallituksen riveistä kuntavaalikiimassa.

Toisaalta punavihreä oppositio on laittanut vielä tätäkin paremmaksi. Sen sijaan, että he haluaisivat rohkeasti uudistamalla vakauttaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan, tarjoavat he suomalaisille vanhoihin rakenteisiin jämähtämistä ja velalla katettuja unelmia.

Erityisen penseästi tässä porukassa suhtaudutaan vetoomuksiin työmarkkinajärjestöille paikallisen sopimisen lisäämiseksi. On jopa katsottu niin, että hallitus voi näillä vetoomuksilla johtaa tulevan syksyn palkkakierrokset kriisiin.

Ajatus on erikoinen. Hallituksella on viimekädessä vastuu Suomen taloudesta ja siten myös työllisyydestä, joka tuoreimman tilaston mukaan on 67 prosenttia työikäisestä työvoimasta. Muissa maissa kuten Saksassa ja Ruotsissa työllisyysastetta on saatu korkeammaksi juuri samoilla lääkkeillä, kun mihin hallitus nyt meidän työmarkkinatoimijoita kannustaa.

Silti työmarkkinajärjestöt itse päättävät sen, reagoivatko he esitettyihin toiveisiin. Toivoa sopii, että nykyisten työttömien kannalta vastuullisin linja voittaa.

Asiantuntijoiden talouslääkkeet sivuuttavalta punavihreältä oppositiolta olisikin kiintoisaa kuulla siitä, miten julkinen talous aiotaan tasapainottaa 2019-23 vaalikaudella ilman isoja rakenteellisia uudistuksia. Tarjotaanko silloin suomalaisille uusia miljardiluokan säästölistoja?

Toisaalta ne lienevät edessä punavihreällä oppositiolla joka tapauksessa. Siitä pitävät huolen tällä vaalikaudella annetut lupaukset jo tehtyjen säästöjen perumisesta. Ikään kuin nykyisessä reippaasti yli 100 miljardiin kohonneessa velkapotissa olisi lapsillemme tarpeeksi vastattavaa.

Totta kai työmarkkinoiden toiminnan kehittämisen ohella Suomi tarvitsee myös muita uudistuksia. Esim. asumisesta ja ylivelkaantumisesta aiheutuviin kannustinloukkuihin pitää hakea ratkaisuja. Näistä onkin luvassa päätöksiä viimeistään hallituksen puoliväliriihen yhteydessä.

Tulevan kahden vuoden aikana äänestäjät valitsevat Suomelle uusia päättäjiä. Käytännössä valinta tehdään kokoomuksen ajaman vastuullisen uudistamisen ja punavihreän opposition linjan välillä.

Jos nykyinen hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää valinnan pitäisi olla helppo.

Uskon äänestäjien nytkin päättävän vastuullisesti.

Sinuhe Wallinheimo
Sinuhe Wallinheimo on kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.

Leave a Comment