Unohtakaa valtiot, maailma on kaupunkien

Tulevaisuus on kaupunkien. Väestöllinen ja taloudellinen painopiste on jo siirtynyt niihin. Yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Myös kaupunkien kasvunopeus on valtava. Joka vuosi maailman kaupungeissa asuva väestö kasvaa noin 75 miljoonalla ihmisellä. Suurimpien kaupunkien taloudellisen toimeliaisuuden määrä on myös valtava: maailmassa on useampi kymmenen sellaista kaupunkia, joiden bruttokansantuote on suurempi kuin koko Suomen.

Väestön kasautuminen kaupunkeihin on merkittävä kasvumoottori erityisesti kehitysmaissa. Kaupungistuminen voimistaa teollisuuden kasvua ja luo korkeamman tuottavuuden työtä. Se vähentää palveluiden toimittamisesta syntyviä kustannuksia ja luo näin edellytykset palvelusektorin vahvistumiselle Myös yksilötason hyödyt ovat ilmeiset. Kaupungeissa ihmiset ovat vauraampia ja vapaampia. Kanssakäyminen lisää luovuttaa ja sivistystä.

Kaupungit tarjoavat loputtomasti potentiaalia suomalaiselle bisnekselle. Maailman ostovoima on kaupungeissa ja kysyntä uusille tuotteille ja palveluille on kyltymätön. Paras rako voi löytyä ongelmien ratkomisesta. Räjähdysmäisellä nopeudella etenevässä kaupungistumisessa haasteeksi on muodostunut kaupunkien järkevä ja hallittu kasvu. Taloja kohoaa sinne tänne ilman kunnollista infrastruktuuria ja kaupunkisuunnittelua. Myös ympäristöarvot jäävät sivuosaan.

Vaikka huimat kasvuluvut tulevat ennen kaikkea kehittyvistä talouksista, kaupunkien merkitys kasvaa edelleen kehittyneissäkin maissa. Tämä koskee myös Eurooppaa ja Suomea. Jos emme panosta kaupungistumiskehitykseen ja kaupunkien väliseen verkottumiseen riittävästi, jäämme ulos kaupunkivetoisesta kehityksestä ja taannumme Kaupunki-Euroopan periferiaksi.

Välttyäksemme kansalliselta periferiakohtalolta meidän on lopetettava kaikki hajauttamispyrkimykset ja kaupungistumisen patoamisyritykset. Sen sijaan meidän on ryhdyttävä isosti tukemaan kaupunkien kukoistusta. Aloittakaamme vaikka seuraavasta kolmesta kokonaisuudesta.

Annetaan kaupunkien kasvaa. Nykyinen maankäytön ja rakentamisen sääntely ja käytännön yhdyskuntapolitiikka eivät tätä tee. Ne päinvastoin patoavat yksityisiä investointeja ja pitävät asumisen hintaa suurimmissa keskuksissa keinotekoisen korkealla. Saneerataan kunnolla maankäyttö- ja rakennuslaki ja siihen kytkeytyvä asetukset. Väitän, että oikein toteutettuna rakentamisen anarkiaa ei syntyisi, mutta kasvusysäys olisi huomattava.

Vapautetaan kaupunkien tekeminen. Soten ja maakuntauudistuksen syövereissä valtion roolia on paisutettu ja kaupungit ovat jääneet sivuosaan. Eipä kaupunkien itsehallinnossa tähänkään asti liiemmin juhlimista ole ollut. Kun valtaosa tekemisestä on valtakunnallisesti säädetyn toimeenpanoa, ei uuden kokeilemiseen ole jäänyt tilaa. Ei anneta tehtäviä, annetaan tavoitteita – ja ehkä vähän erivapauksiakin?

Panostetaan kunnianhimoisesti kaupunkien verkottumiseen. Visiot Helsingin ja Tallinnan välisestä tunnelista ovat jo vuosikymmeniä vanhoja ja odottavat vain toteuttamista. Viime aikoina on kohistu myös paljon visionäärisemmästä Hyperloopista, joka voisi arvioiden mukaan lyhentää Helsingin ja Tukholman välisen matkan kestämään vaivaiset 30 minuuttia. Siinä alkaakin sitten kunnianhimo olla oikealla tasolla.

Kaupungeista ja muusta puhutaan kokoomusnuorten pamfletissa, jossa kymmenen kokoomusnuorta maalailee visionääristä tulevaisuuskuvaa eri politiikan sektoreilta. Koko pamfletti on luettavissa tästä avautuvasta linkistä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Daniel Sazonov
Daniel Sazonov on kokoomusnuorten puheenjohtaja.

Leave a Comment