Ulkomainen soteen sijoittaja on hyväksi

Suomen Porissa vietetään jälleen vuotuista yhteiskunnallisen keskustelun kansanjuhlaa, Suomi Areenaa. Tänä vuonna en itse ole paikalla vaan asetin kesäloman tällä kertaa etusijalle. Sosiaalisesta mediasta seuraten heti Areenan aluksi keskustelun tasolle vedettiin varsin alhainen minimirima Apteekkariliiton puolustaessa toimialansa koskemattomuutta.

Parempaankin on pystytty. Monessa keskustelussa on sivuttu bisnesenkeleiden, sijoittajien ja etenkin kansainvälisten sijoitusten positiivista roolia Suomen tulevaisuuden rakentamisessa. Samaan aikaan Areenalla on myös pohdittu, miten terveydenhuollosta saataisiin Suomen menestyksen tekijä?

Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi nämä kaksi näkökulmaa kohtaavat niin harvoin? Miksi sote-politiikkamme on niin auttamattoman etäällä elinkeinopolitiikasta?

Jokaisella muulla toimialalla tunnustamme paitsi elinkeinotoiminnan, myös kansainvälisten sijoitusten positiivisen merkityksen. Koko kansakunta raikuu hoosiannaa, kun kansainvälinen telakkayhtiö sijoittaa Suomeen ja turvaa työpaikat. Jopa suomalaisen peruskoulun erinomaisuudesta on puheissa toivottu kansainvälisiä menestystarinoita puoluekantaan katsomatta.

Mitä sitten tapahtuu kansainvälisen sijoittajan ostaessa suomalaisen sote-alan yrityksen?Todennäköisesti sijoittajaa syytetään ilman mitään faktantarkistusta suomalaisten rahojen kärräämisestä veroparatiiseihin. Toimi on lähes poikkeuksetta keskustelijalle kuin keskustelijalle jollain tapaa ideologinen kysymys.

On toki selvää, että niin sote-alalla kuin kaikessa elinkeinotoiminnassa verot ja veroluonteiset maksut tulee suorittaa siihen maahan, jossa toiminta tapahtuu. Yritysten tulee paitsi noudattaa verolakeja, myös raportoida toiminnastaan. Sote-alaa leimaavat tässä suhteessa usein menneiden vuosien synnyttämät negatiiviset mielikuvat. Vaikka toiminta olisi muuttunut jo vuosia sitten, on mielikuva sitkeässä.

Varsin olemattomaan rooliin jää keskustelu siitä, millaista lisäarvoa kansainvälinen investointi Suomen sote-alalle meille suomalaisille oikein tarkoittaa. Yritykselle vaikutus on erittäin myönteinen, kun kasvun ja investointien rahoitus on turvattu ja yrityksen kehittämiseen saadaan mukaan kansainvälisten ammattilaisten joukko. Näistä lähtökohdista yrityksen ja työpaikkojen määrän kasvu ovat usein parhaat mahdolliset – kansainvälinen sijoittaja on usein nimenomaan liiketoiminnan kasvattamisen ammattilainen. Palveluntuotantoa ei myöskään voi irrottaa ihmisistä, joten työpaikkojen siirtymistä Kiinaan on turha pelätä.

Sote-alalle kansainvälisten kasvupanostusten lisäarvo on kuitenkin vieläkin merkittävämpi, kun suomalaiset pääsevät hyötymään yritystoiminnan kehityksen kautta syntyvistä uusista tuotteista ja palveluista. Vain sijoitukset ja kasvu mahdollistivat esimerkiksi lankapuhelinten evoluution kännyköiksi ja edelleen älypuhelimiksi. Tämä on hyödyttänyt puhelinten käyttäjiä lukemattomilla tavoilla. Aivan samoin palveluiden maailmassa kehittyminen vaatii investointeja ja riittävää mittakaavaa. Suomen sote-alalla palveluiden käytön murroksen toteuttava digitalisaatio on vasta alkanut.

Hallituksen linjaus valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveyspalveluissa antaa hyvät lähtökohdat paitsi suomalaisten saamien palveluiden laadun ja saatavuuden parantamiselle, myös julkiseen talouteen tavoiteltavien säästöjen aikaansaamiselle. Uudistusta toteutettaessa kansainväliset sijoitukset Suomeen kannattaa nähdä positiivisena mahdollisuutena – aivan kuten muillakin elämän osa-alueilla.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Lasse Männistö

Lasse Männistö työskentelee johtajana Mehiläisessä.


Leave a Comment