Ukrainan sota peittää monet konfliktit

Pari viikkoa takaperin useat Etyj-maat olivat koolla Saksan ja Ranskan rajalla Leinsweilerissa. Kutsuin seminaariin kansanedustajia merkittävistä eurooppalaisista maista keskustelemaan pitkittyneistä konflikteista sekä niiden epävakauttavasta vaikutuksesta maanosamme turvallisuudelle.

Kriisissä tai jopa sodassa olevien maiden kansanedustajien saaminen yhteisen pöydän ääreen on myönteinen signaali, joka lisää keskinäistä luottamusta. Vuoropuhelu ja diplomaattisten ratkaisujen etsiminen on välttämätöntä ajelehtimisen ja lisääntyvän aseidenkäytön sijaan. Tätä on aihetta jatkaa vuosien vaikeuksien ja vastoinkäymistenkin jälkeen.

Saksan liittopäivien isännöimässä seminaarissa kansanedustajat pohtivat, miten Etyj voi toimia niin kutsuttujen jäätyneiden konfliktien ratkaisemiseksi. Kyseiset konfliktit hiertävät maiden välejä ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Viime aikoina varsinkin Vuoristo-Karabahin tilanne on osoittanut, että pinnan alla kytevissä konflikteissa piilee avoimen sodan välitön riski. Vuoristo-Karabahin lisäksi jäätyneitä konflikteja on Etyj-alueella muun muassa Transnistriassa ja Etelä-Ossetiassa sekä Abhaasiassa. Ukraina mukaan lukien monet Etyj-alueen konflikteista ovat muuttuneet suoraksi sodankäynniksi.

Juuri Ukrainan sota on jättänyt alleen monet muut jatkuvasti uhreja vaativat konfliktit. Vuoristo-Karabah on nyt riistäytynyt käsistä vakavalla tavalla, vaikka sielläkin on tulitauko olevinaan.

Vuoristo-Karabah on muiden jäätyneiden kriisien tapaan konflikti, jossa eri maat pyrkivät omalla tavallaan etsimään liikkumavaraansa ja valitsemaan oman mallinsa ja kansansa hyväksymän kehityssuunnan. Georgia hakeutuu kohti länttä, Azerbaidzhan haluaa olla voimatekijä ja tasapainoilee, Armenia toimii Venäjän liittolaisena, mutta vahvistaa hallitusti länsisuhteitaan. Venäjä katsoo, että sillä on legitiimi oikeus vaikuttaa ja toimia omassa turvallisuusympäristössään. Tämäntyyppiset asetelmathan ovat osittain myös Ukrainan sodan taustalla.

Nämä konfliktit ovat Euroopan ja Aasian, kristinuskon ja islamin risteyksessä. Samoin Kiina rakentaa tänne uutta silkkitietään. Ympäriltä löytyvät isot naapurit Venäjä, Turkki ja Iran. Väkivalta ja voimapolitiikka määräävät tahtia. Ihmisoikeudet ja demokratia ovat halpaa tavaraa.

Yhteiskunnalliset olot ovat epävakaat monissa näissä maissa. Samat maat ovat valinneet erityyppiset integraatioratkaisut. Venäjälle on valtava merkitys, jos maat valitsevat tiensä vastapuolen leiriin. Sen varalta Venäjä on valmis käyttämään jopa sotilaallisia keinoja.

Puheenjohtajana olen aloittanut työn, jonka tarkoitus on systematisoida Etyjin rauhanvälitystä ja tehostaa vuoropuhelua osapuolten kesken.  Välillä on tärkeää käydä luottamuksellisia keskusteluja rauhassa poissa julkisuuden valokeilasta. Se mahdollistaa uusien väylien etsimisen virallisten kantojen toistelemisen sijaan, eli vapaamman tavan pyrkiä eteenpäin. Kokeneilla kansanedustajilla on potentiaalia, jota koetan valjastaa ratkaisukeskeiseen toimintaan. Tätä mahdollisuutta käytettiin nyt hyväksi.

Tämä seminaari järjestettiin siis Saksan ja Ranskan rajalla alueella, joka on kuulunut vuoroin kummallekin valtiolle ja jonka hallinnasta on myös sodittu. Seminaarin tavoite oli tarjota konfliktimaiden edustajille mahdollisuus vuoropuheluun puolueettomalla maaperällä sekä näyttää, miten kaksi entistä vihollismaata voivat elää rauhanomaisesti.

Kestävät ratkaisut edellyttävät historian, kulttuurin, uskonnon ja strategian ymmärtämistä. Ikuista rauhaa tuskin on, mutta periksi ei pidä antaa. Kuten Ukrainassa niin myös Etelä-Kaukasuksella on pakko tehdä kaikkemme rauhan hyväksi. Kyseessä on oman maanosamme tulevaisuus.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Ilkka Kanerva
Ilkka Kanerva on kansanedustaja (kok.).

Leave a Comment