Työhyvinvoinnilla voimaa kilpailukykyyn

Voisiko työelämän laatua parantamalla avittaa kilpailukykyloikkaa? Vai onko se vain utopiaa? Parempi työelämä vauhdittaisi varmuudella taloutta ihmisten hyvinvoinnin lisäksi.

Luottoluokittajat Fitch ja Standard & Poor´s ovat laskeneet luokitustamme ja samalla ilmaisseet huolen maamme kyvystä nousta takaisin jaloilleen. On aivan selvää, että kasvu-uralle päästäksemme meidän on tehtävä mm. ikäviä leikkauksia ja laskettava työn yksikkökustannuksia. Tätä on turha kiistää. Voisiko tuskaa kuitenkin hieman helpottaa työelämää kehittämällä?

Mielenterveydellisistä syistä aiheutuu yli neljä miljoonaa sairauslomapäivää eli joka neljäs sairauslomapäivä vuodessa. Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat kustannukset ovat mittavia, arviolta vähintään 5 miljardia euroa. Niistä aiheutuu myös epäsuoria kustannuksia menetettynä työpanoksena ja tuottavuuden laskuna.

Eläketurvakeskuksen mukaan työkyvyttömyyseläkettä saa noin 180 000 ihmistä. Työkyvyttömyyden suurin syy (noin 40 %) on vuodesta 2000 lähtien ollut mielenterveyden häiriöt.

Työterveyshuolto on jo pitkään kehittänyt toimintaansa mm. työuupumuksen tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi. Luonnollisesti mielenterveyden häiriöt eivät aiheudu yksinomaan työelämästä. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että sote-uudistuksessa huolehditaan myös mielenterveyspalveluista osana kokonaisvaltaista terveyspalvelua.

Työn luonne on muuttunut henkisesti haastavaksi, erityisesti asiantuntijatyössä. Samaan aikaan monien työllisyystilanne on epävarma. Mielen hyvinvointi on entistä useammin uhattuna. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) toteuttama Terveys 2011 -tutkimus osoittaa, että Suomessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia oli kokenut merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Joka neljäs työntekijä on kokenut työuupumusta.

Mielen hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan hyvän johtamisen lisäksi välittämistä ja tervettä koko työyhteisössä. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että työhyvinvointia lisää kokemus oikeudenmukaisesta johtamisesta sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työhön. Ei siis todellakaan mitään rakettitiedettä eikä mitään uutta ja ihmeellistä. On myös tärkeää, että koko työyhteisö ottaa vastuuta työn kehittämisestä ja työilmapiiristä. Puhutaankin ns. alaistaidoista.

Olisi jo aika muutokselle myös johtajien rekrytoinnin osalta. Valitettavasti johtajaksi valitaan yhä edelleen esim. senioriteetin perusteella työntekijä, joka ei itse ole esimieheksi edes halunnut. Hän on saattanut olla loistava asiantuntija, mutta huono johtaja. Monelta suurenkin yhteisön johtajalta on saattanut puuttua täysin koulutus esimiehisyyteen ja johtajuuteen. Tällaista on ollut joissakin hierarkisissa organisaatioissa, mm. valtiolla ja kunnissa. Onneksi näin ei enää ole, eihän?

Joissakin organisaatioissa työhyvinvoinnin kehittämisen merkitys on onneksi ymmärretty. Niissä johtajia ja henkilöstöä koulutetaan, varhaisen välittämisen käytännöt ovat arkipäivää, työterveyshuolto toimii kumppanina ja auttaa ennaltaehkäisevällä työllä hyvän työkyvyn ylläpitämisessä jne.

Kuten professori Guy Ahonen ja tohtori Ossi Aura ovat tutkimuksissaan osoittaneet, työhyvinvointi vaikuttaa organisaation kilpailukykyyn, taloudelliseen tulokseen ja maineeseen. Panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä jopa moninkertaisena takaisin. Hyvinvoinnin kohentaminen vaikuttaa kahdella tavalla: ensinnäkin kehittämällä työn tuottavuutta ja toisaalta vähentämällä kustannuksia. Toki hyvinvoinnilla on myös yleisempi merkitys ihmisten elämässä.

Hyvin suunnitellut ja toteutetut työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet voivat olla taloudellisesti hyvin kannattavia. Saatu hyöty on tutkimusten mukaan keskimäärin kuusinkertainen panostuksiin nähden. Yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuo siis kuusi euroa takaisin. Kannattaisiko kokeilla?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Kari Tolvanen
Kari Tolvanen on kokoomuksen kansanedustaja.

Leave a Comment