Turkki avainasemassa maahanmuutossa

EU-maiden pääministerit ja valtionpäämiehet allekirjoittivat maaliskuussa pakolaissopimuksen Turkin kanssa. Sopimuksen tavoitteena on hillitä laittomia rajanylityksiä Turkista Kreikkaan ja samalla sopia siitä, kuinka rajat ylittäneiden kanssa toimitaan. EU voi palauttaa Turkkiin kaikki laittomasti maahan tulleet kolmansien maiden kansalaiset, mutta jokaista palautettua kohti EU sitoutuu vastaanottamaan Turkista yhden pakolaisstatuksen saaneen henkilön.

Sopimuksen sekä samanaikaisesti tapahtuneen nk. Balkanin reitin sulkemisen vaikutus Eurooppaan saapuviin pakolaisvirtoihin on ollut erittäin merkittävä. Kun vielä lokakuussa 2015 yhtenä päivänä Kreikan saarille saattoi saapua lähes 10000 henkilöä, on nyt toukokuussa tulijoita ollut jokaisena päivinä vain muutamia kymmeniä, joinakin ei yhtään. Turkki voi siis halutessaan merkittävästi rajoittaa laittomia rajanylityksiä ja salakuljettajien toimintaa. Satoja ihmissalakuljettajia onkin pidätetty sopimuksen myötä.

Pakolaissopimuksen aikaansaamiseksi EU-jäsenmaiden johto lupasi Turkille nopeuttaa turkkilaisten mahdollisuutta matkustaa EU-alueelle viisumitta, kunhan kaikki viisumivapausmailta vaadittavat ehdot, joita on 72, toteutetaan. Turkki onkin pannut niitä täytäntöön pikavauhtia. Viidessä asiassa, eli korruption vastaisissa toimissa, tietosuojassa, yhteistyössä Europolin kanssa, rikosoikeudellisessa yhteistyössä EU-jäsenmaiden kanssa sekä terrorismilainsäädännön ajanmukaistamisessa Turkin on vielä edettävä ennenkuin viisumivapaus voi tulla voimaan.

Mitä viisumivapaus käytännössä tarkoittaisi? Se antaisi mahdollisuuden tällä hetkellä noin kahdelle miljoonalle turkkilaisille, joilla on biometrinen passi, vierailla EU-maissa 3 kuukauden ajan – samoin ehdoin kuin lähes 60 EU:n ulkopuolisen maan kansalaisilla jo on. Viisumitta EU-maissa vieraileville turkkilaisille ei tulisi oikeutta työskentelyyn, eivätkä he kuuluisi EU-maiden sosiaaliturvan tai terveydenhuollon piiriin. Matkan tarkoitus olisi ilmoitettava ja matkan ajaksi olisi oltava osoitetusti riittävät varat.

Kesäkuun lopun tavoiteaika viisumivapaudelle vaikuttaa mahdottomalta saavuttaa, sillä tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piirissä oleva esitys on kohdannut voimakastakin kritiikkiä. Europarlamentin EPP-ryhmän puheenjohtaja Manfred Weber arvosteli komissiota siitä, että se antoi viisumivapausesityksen, vaikkeivät kaikki ehdot olleet vielä täyttyneet. Parlamentin puhemiehestä ja poliittisten ryhmien puheenjohtajista koostuva puheenjohtajakokous linjasikin keskiviikkona, ettei parlamentti ota viisumivapausesitystä käsittelyyn, ennenkuin kaikki sen ehdot ovat täyttyneet.

Toisaalta, Turkki on tehnyt selväksi, että ilman viisumivapautta EU-Turkki -sopimus kaatuu. Sen epäonnistuessa pakolaisvirrat todennäköisesti kasvaisivat merkittävästi ja useat EU-maat joutuisivat voimakkaan paineen kohteeksi viimevuotiseen tapaan.

EU-sopimus on herättänyt kritiikkiä myös Turkissa, jossa se on noussut osaksi sisäistä valtataistelua. Konservatiivinen ja yhä autokraattisempi presidentti Erdogan näyttää onnistuvan savustamaan EU-myönteisemmän puoluetoverinsa, pääministeri Davutoglun ulos. Hänen lähtönsä on vakava vaaran paikka ja saattaa panna koko sopimuksen toteutumisen vaakalaudalle. Se on merkittävä takaisku myös EU:n ja Turkin välisille suhteille sekä Turkin omalle tulevaisuudelle. Edistysmielisemmille turkkilaisille viisumivapaus-porkkanan myötä tapahtuneet uudistukset ovat olleet ilon aihe. Ääri-uskonnollisen ja sisäänpäinkääntyneen presidentti Erdoganin kanssa EU:n on huomattavasti vaikeampi toimia – ehdottihan Turkin parlamentin puhemies vastikään maahan islamilaista perustuslakia.

Viisumivapaus olisi siis tärkeä edistysaskel Turkille, mutta meidän eurooppalaisten on pidettävä huolta siitä, että asetut ehdot täyttyvät ennen sen myöntämistä ja että Turkin kautta Eurooppaan laittomasti saapuvien henkilöiden määrä pysyy alhaisena. Sopimuksen valvonta on tärkeää ja väärinkäytöksiin on puututtava. Sopimuksessa on mukana myös nk. hätäjarru, joka mahdollistaa viisumivapauden keskeyttämisen tai perumisen minkä tahansa jäsenmaan tai komission aloitteesta, jos laajamittaista väärinkäyttöä havaitaan.

Maahanmuutto- ja pakolaiskriisin ratkaisemiseen tarvitaan EU-Turkki -sopimuksen lisäksi monia muita toimia. Parhaillaan käsittelyssä ovatkin mm. komission esitykset Eurooppalaisesta raja- ja rannikkovartiostosta ulkorajavalvontaan sekä turvapaikkajärjestelmän uudistus.

Neuvosto on löytänyt yksimielisyyden rajavalvonnasta ja parlamentin Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) on määrä hyväksyä parlamentin kanta vielä toukokuussa, minkä jälkeen asia siirtyy koko parlamentin täysistunnon hyväksyttäväksi. Yhteinen rajavalvonta voisi siten käynnistyä loppuvuodesta. Turvapaikkajärjestelmää koskeva esitys annettiin tällä viikolla, ja se pitää voimassa vanhan periaatteen, jonka mukaan turvapaikkaa on haettava siitä maasta, johon hakija ensimmäisenä saapuu. Jotta taakka ei muodostuisi kohtuuttomaksi niille maille, joihin turvapaikanhakijoita saapuu eniten, ohjattaisiin heitä muihin maihin mikäli kohtuulliseksi arvoitu taso ylittyisi 150%:lla. Kaikkien EU-maiden olisi osallistuttava takaanjakoon, joko ottamalla turvapaikanhakijoita tai muulla panoksella.

Turvapaikanhakijan olisi jatkossa pysyttävä siinä maassa, joka käsittelee hänen hakemustaan eikä hän voi valita maata, jossa hakemus käsitellään. Uudistuksen tavoitteena on tasaisempi taakanjako EU-maiden kesken sekä sen varmistaminen, että kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat sitä myös saavat Euroopassa.

Edellisessä Verkkouutisten blogissani joulukuussa peräänkuulutin Eurooppalaisia ratkaisuja maahanmuuttoon. Nyt niitä on tehty ja ensimmäiset tulokset alkavat näkyä. Toivoa sopii, että Turkki-sopimus pitää. On myös meidän suomalaisten etu, että yhteiset ratkaisut saadaan aikaiseksi mahdollisimman nopeasti. Maahanmuuttoasioissa ei nimittäin ole kysymys ainoastaan Kreikan ja Italian auttamisesta, vaan mahdollinen epävakaus Euroopan itäpuolella voi aiheuttaa merkittäviä paineita myös Suomea ja muita EU:n itärajan maita kohtaan. Yhteiset eurooppalaiset toimet ovat tehokkain tapa ratkaista ongelmia, joissa maakohtaiset ratkaisut vain siirtävät vastuun naapurin hartioille.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Antti Timonen
Antti Timonen on Euroopan parlamentin EPP-ryhmän viestintästrategiayksikön päällikkö.

Leave a Comment