Tiedon symmetria on kelpo tavoite

Kesän puoluekokousten käsikirjoitukset on jo pitkälle naputeltu. Sieltä puuttuu enää muutama nimi ja sitten tietenkin se kentän kynänjälki. Kovin kummoista uutta ei puoluekoneiden syövereihin ehdi enää syytää. Mutta ehkä kuitenkin kaksi sanaa. Tiedon symmetria.

Mitä nuo sanat tarkoittavat? Sitä että minkä tahansa vuorovaikutuksen osapuolet tietävät yhtä paljon tuohon vuorovaikutukseen liittyvistä seikoista. Moinen on hyvästä, koska se tarkoittaa sitä, että osapuolet tietävät mihin ryhtyvät. Ketään ei huijata, ketään ei vedätetä, kukaan ei ole tietämättömyyttään suostumassa mihinkään omalta kantiltaan typerään.

Pörssi on hyvä esimerkki tiedon symmetriasta. Tiukka lainsäädäntö edellyttää, että kaikki pörssiyhtiön kurssiin vaikuttava olennainen tieto pitää kertoa kaikille yhtä aikaa. Ja ne, jotka tietävät tuon oleellisen tiedon ennen kuin se kaikille kerrotaan, eivät saa harjoittaa kauppaa osakkeilla. Ilman näitä sääntöjä pörssi ei voisi toimia, sillä olisi houkkamaista sijoittaa osakkeeseen, jos sisäpiiri pääsisi rahastamaan tietämättömiä sisäpiiritiedollaan.

Markkinatalous voi toimia tehokkaasti ainoastaan silloin, jos markkinoiden osapuolten välillä vallitsee tiedon symmetria.

Sama koskee muutakin yhteiskuntaa. Esimerkiksi journalismin syvimmät arvot kumpuavat juuri tiedon symmetrian tavoittelusta. Demokratia toimii paremmin, kun yhteiskunnassa vallitsee tiedon symmetria. Vaikkapa Kokoomuksen puoluekokous säästyisi monelta turhalta kalabaliikilta, jos edustajat tietäisivät sen minkä minä tiedän. Elina ei ole kylmä. Petteri ei ole nahjus. Alex ei ole pinnallinen.

Vaikka tiedon symmetria toimii, yllättävän moni tavoittelee ehken ymmärtämättömyyttään tiedon epäsymmetriaa. Esimerkiksi lainsäädännön valmistelu voi olla tiedollisesti hyvinkin epäsymmetristä. Tuore esimerkki löytyy vaikkapa hallintarekistereitä koskevasta valmistelusta. Siinä hallituksen esitys oli kirjoitettu niin konstikkaasti ja pihvi piilotettu koukeroiseen kieleen niin taidokkaasti, että harva ymmärsi, mitä oltiin päättämässä. Tiedon epäsymmetriaa.

Työmarkkinaneuvotteluissa on usein tapana piilotella kortteja ja bluffatakin omien tavoitteiden saamiseksi läpi. Hyvä sille, joka tuon pelin osaa, huono kokonaisuudelle, koska moinen peli tarkoittaa sitä, että lopputulos ei ole se kaikkien yhteenlaskettujen tavoitteiden kannalta optimaalisin. Tässä tapauksessa tiedon epäsymmetria syö luottamusta, synnyttää arvovaltakiistoja ja lukkiuttaa yhteiskunnan kehitystä. Turhaan.

Entäpä parisuhteissa? Kosteiden jatkojen jälkeen naisen Bemari saattaa paljastua polkupyöräksi ja miehen treenattu vartalo kureliivein kokoon kyhätyksi läskisäkiksi. Hämmästyttävän moni ilmaisee itseään kumppanilleen epäselvästi ja loukkaantuu, kun kumppani ei sitten osaakaan lukea ajatuksia konstailun läpi. Täysin turhaa venkoilua, jonka välttäminen pelastaisi monelta turhalta erolta ja monelta turhalta liitolta.

Miten tämä kaikki liittyy puoluekokouksiin? Siten että sinne puoluekokousten julkilausumiin kannattaa lisätä sanapari ”tiedon symmetria”. Tai mieluummin kokonainen lause. ”Tavoittelemme tiedon symmetriaa.” Se kun on kelpo tavoite niin markkinatalouslähtöiselle, kansanvaltaiselle kuin ihmiskeskeisellekin puolueelle.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Mikael Jungner
Mikael Jungner on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja.