Tätä Jussi Halla-ahon valinta voisi tarkoittaa

Perussuomalaiset valitsevat uuden puheenjohtajan tämän viikon lauantaina. Puolueen ja jopa maan hallituksen on povattu hajoavan, jos europarlamentaarikko Jussi Halla-aho voittaa kisan.

Puoluekokoukseen on ilmoittautunut jo 2100 äänioikeutettuja jäsentä. Kokouspaikalla määrä saattaa vielä kohota parilla sadalla, koska jälki-ilmoittautuminen on mahdollista.

Taistelu puheenjohtajuudesta käydään Jussi Halla-ahon ja Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon välillä.

Vedonlyöntiyhtiöt pitävät Halla-ahoa selkeänä ennakkosuosikkina. Lännen Median perussuomalaisille luottamushenkilöille tekemän laajan kyselyn mukaan Terho ja Halla-aho ovat lähes tasoissa. Maaliskuun alussa toteutettuun kyselyyn verrattuna Halla-aho on kirinyt Terhon selvän etumatkan kiinni. Nousu- ja laskutrendeillä on tapana vahvistua loppusuoralla.

Jos Halla-aho valittaisiin puheenjohtajaksi, mitä tapahtuisi? Lännen Media kertoi viime viikonloppuna, että kokoomus ei suostu hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. Lehden mukaan perussuomalaisten eduskuntaryhmä hajoaisi ja soinilais-terholaiset jatkaisivat hallituksessa.

Yksi vaihtoehto on, että kokoomus lähtee itse hallituksesta. Pidän sitä kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. Kokoomus on tällä hetkellä suosituin puolue kannatusmittausten perustella. Joidenkin veikkailujen mukaan kokoomukselle sopisi se, että järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit.

Hallitukselle eron myöntää presidentti pääministerin pyynnöstä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei todennäköisesti halua uusia eduskuntavaaleja Suomen 100-vuotisjuhlavuotena. Uusia vaaleja tuskin haluaa pääministeri Juha Sipiläkään, sillä nykyisillä kannatusluvuilla keskusta menettäisi ykköspuolueen paikkansa ja lisäksi hallituksen työ jäisi kesken. Tämäkään ei siis ole todennäköinen vaihtoehto.

Miten Halla-ahon puolue saataisiin ulos hallituksesta?

Jos Halla-aho vaatisi muutoksia hallitusohjelmaan, se olisi tietenkin hallituskumppaneille syy ilmoittaa, ettei hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa voida jatkaa. Halla-aho on kuitenkin toistuvasti ilmoittanut, ettei hän ole vaatinut hallitusohjelman neuvottelemista uudelleen. Eri asia olisi, jos Halla-aho itse haluaisi perussuomalaisten siirtyvän oppositioon.

Pääministeri Juha Sipilä on kertonut kutsuneensa jo perussuomalaisten uuden puheenjohtajan palaveriin maanantaina. Keskusteluihin osallistuu myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Nämä keskustelut lienevät ratkaisevia.

Arvioin, että Juha Sipilä, Petteri Orpo ja perussuomalaisten uusi puheenjohtaja tulevat ulos palaverista ja kertovat, että perussuomalaiset sitoutuu noudattamaan hallitusohjelmaa, joten hallitustyöskentely voi jatkua entiseen malliin.

Toinen vaihtoehto on, että Sipilä ja Orpo tulevat ulos kaksistaan ja kertovat perussuomalaisten siirtyvän oppositioon. Hallitusyhteistyön jatko on siis kiinni perussuomalaisten uudesta puheenjohtajasta, hänen asenteistaan ja linjauksistaan.

Jos Sampo Terho tulee valituksi, hallitustyöskentely jatkunee samaan malliin kuin tähänkin asti.
Mikäli Halla-ahosta tulee puheenjohtaja, hän ei ennakkopuheidensa mukaan aio ryhtyä ministeriksi.

Lähtökohtaisesti yhden puolueen puheenjohtajan jättäytymistä hallituksen ulkopuolelle ei katsota suopeasti, sillä puheenjohtaja toimii takuumiehenä sille, että hallituspuolue seisoo hallituksen linjausten takana.

Halla-ahon tapauksessa hallituskumppaneille saattaisi kuitenkin sopia se, että Halla-aho pysyy Euroopan parlamentissa eikä Suomen hallitus leimaudu rasistiseksi Halla-ahon saaman tuomion myötä. Korkein hallinto-oikeus tuomitsi Halla-ahon sakkorangaistukseen uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan vuonna 2012.

Halla-ahon esityksillä voitaisiin pyyhkiä pöytää

Suurempi ongelma etäjohtamista muodostuisi oletettavasti Halla-aholle itselleen. Halla-aho ei ole kansanedustaja, joten hänellä ei ole äänivaltaa eduskuntaryhmässä. Jos Halla-aho jäisi Euroopan parlamenttiin, perussuomalaisten eduskuntaryhmä saattaisi elää omaa elämäänsä ja sen toimintaa johtaisi ryhmän puheenjohtaja, joka on tällä hetkellä Toimi Kankaanniemi.

Myös perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan roolista muodostuisi vahva. Puolustusministeri Jussi Niinistö on tällä hetkellä puolueen 1. varapuheenjohtaja, ja hän on uudelleen ehdolla tehtävään. Muita ehdokkaita ovat kansanedustajat Simon Elo, Laura Huhtasaari, Jani Mäkelä ja Ville Tavio, joista Huhtasaari on Halla-ahon suosikki.

Puolueen osallistumisesta hallitukseen päättää perussuomalaisten uusien sääntöjen mukaan puoluevaltuusto yhdessä eduskuntaryhmän kanssa, mikäli sääntömuutosesitys hyväksytään puoluekokouksessa. Ministerivalinoista päättävät uusien sääntöjen mukaan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä yhdessä puheenjohtajan esityksestä. Yksittäisen ministerin erottamisesta voi päättää vain eduskunta tai ministeri itse voi pyytää eroa.

Enemmistö perussuomalaisten eduskuntaryhmästä kannattaa kyselyiden mukaan Sampo Terhon valintaa puheenjohtajaksi. Halla-ahon takana on korkeintaan kolmasosa kansanedustajista.

Perussuomalaisten puolue vaikuttaa olevan niin pahasti hajallaan, että sellaistakaan vaihtoehtoa ei voida poissulkea, etteivät Halla-ahon mahdolliset esitykset hallituksesta lähdöstä tai ministerivaihdoksista menisi läpi. Halla-ahon johtajuuden kannalta olisi kohtalokasta, jos puolueen päättävät toimielimet pyyhkisivät hänen esityksillään pöytää ja nykyiset ministerit jatkaisivat hallituksessa enemmistön tahdosta.

Diili soinilais-terholaisten kanssa kannattaisi

Halla-aho on viestittänyt vahvasti, ettei väistyvä puheenjohtaja Timo Soini toiveistaan huolimatta saisi jatkaa ulkoministerinä, mikäli Halla-aho valitaan puheenjohtajaksi.

Kyselyihin vastanneista perussuomalaisten kansanedustajista ja luottamushenkilöistä enemmistö haluaa Soinin jatkavan ulkoministerinä. Monet Halla-ahon kannattajat ovat sitä mieltä, että Soinin jatko on uuden puheenjohtajan päätettävissä.

Halla-ahon kannattaisikin pyrkiä sopimukseen soinilais-terholaisten kanssa. Jos Halla-aho antaisi Soinin jatkaa ulkoministerinä, hän voisi saada pidettyä puolueen kasassa ja enemmistön tuen politiikalleen. Railo perussuomalaisten ministeriryhmän ja puheenjohtaja Halla-ahon välillä voisi johtaa siihen, että halla-aholaiset erkaantuvat perussuomalaisista omaksi ryhmäkseen eduskunnassa. Sen vuoksi paine diiliin soinilais-terholaisten ja halla-aholaisten välillä on suuri.

Vaikka Halla-aho ei vaadi muutoksia hallitusohjelmaan, hänen mielestään hallitusohjelmaa pitäisi noudattaa erityisesti maahanmuuton osalta. Samaa mieltä ovat monet kansanedustajat – huolimatta siitä, ketä he kannattavat puheenjohtajaksi.

Hallituksen maahanmuuttopoliittinen linja voisi siis kiristyä sitä kautta, että perussuomalaiset vaativat uuden puheenjohtajansa johdolla hallituksen maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittisten linjausten täysimääräistä toimeenpanoa.

Hallitusyhteistyön kannalta ongelmalliseksi saattaisi kuitenkin muodostua se, jos Halla-aho hallituksen ulkopuolelle jäävänä puheenjohtajana tekisi irtiottoja hallituksen politiikasta tai provosoisi muita hallituspuolueita.

Oppositiosta vauhtia eduskuntavaaleihin

Perussuomalaisilla on kaksi keskeistä protestiäänten lähdettä. Toinen on EU-kriittisyys ja toinen on maahanmuuttokriittisyys.

Seuraavan vuoden sisään EU:n integraatioprosessi on ottamassa nopeita askeleita. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa suhtautuminen nykyistä syvempään integraatioon on perussuomalaisten kädenjäljen takia varsin nuivaa. Lisäksi Kreikan tukipaketti ja velkahelpotukset ovat tulossa uudelleenarviointiin vuoden sisään.

Perussuomalaisille tulee hyvin mahdollisesti jo tulevan vuoden sisällä sauma sanoa, että muut hallituspuolueet eivät enää noudata hallitusohjelmaa EU-asioissa. Näin perussuomalaisille aukeaisi tilaisuus jättää hallitus ja lähteä vuoden 2019 eduskuntavaaleihin oppositiosta käsin.

Halla-ahon valinnan jälkeen joitakin yksittäisiä perussuomalaisten kansanedustajia saattaa loikata muihin puolueisiin. Perussuomalaisten mahdollisen hallituksesta irrottautumisen yhteydessä niitä saattaisi tulla hallituspuolueihin muutama lisää.

Näin kokoomuksen ja keskustan hallitus voisi jatkaa kohtuullisen enemmistön turvin hallituskauden loppuun saakka olettaen, että RKP ja kristillisdemokraatit otetaan hallitukseen tukipuolueiksi oppositiosta.

Tässä skenaariossa kaikki voittaisivat.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Suvi Hautanen
Suvi Hautanen on Verkkouutisten toimittaja.

Leave a Comment