Tasa-arvossa paljon kurottavaa

Vaikka Suomi mielellään esiintyy tasa-arvon edelläkävijämaana, on meillä edelleenkin paljon kurottavaa työelämän tasa-arvon saavuttamiseksi. Siitä huolimatta, että naiset ovat meillä keskimäärin miehiä koulutetumpia, on erityisesti parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa.

Tähän vaikuttaa muun muasssa se, että pitkistä perhevapaista valtaosan Suomessa käyttävät naiset; kotihoidon tuella lasta hoitavista noin 94 % on naisia. Yrittäjinä naisista toimii vain kolmannes. Yrittäjyys ei houkuttele varsinkaan niitä nuoria naisia, jotka haluaisivat laajentaa yritystoimintaansa tai miettivät omaa perheenlisäystä.

Lisäksi työelämässä sovelletaan meillä lisäksi on—off -mallia, eli ollaan joko työssä tai kokonaan kotona lasten kanssa. Muissa Pohjoismaissa pienten lasten vanhempien osa-aikainen työssäkäynti on yleisempää. Suomenkin työelämään on saatava lisää joustoja ja osa-aikaisen työn mahdollisuuksia.

Myös naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa eurooppalaisittain suuri. Nykyisin naisen palkka on noin 83 prosenttia miehen palkasta. Miesten korkeampi palkkataso ja noin kaksi vuotta pidempi työura aiheuttavat myös naisten pienemmän eläkkeen. Kokonaiseläkkeiden ero sukupuolen välillä on noin 384 euroa/kk.

Vanhemmuuden kustannukset ovat iso rasite naisia työllistäville aloille. Naisyrittäjien Keskusliiton mukaan yksi vauva maksaa äidin työnantajalle vähintään 12 000 euroa. Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että työpaikkahaastattelussa tasavahva “äitiysikäinen” naisehdokas häviää usein kilpailevalle miesehdokkaalle. Naisten syrjintä työmarkkinoilla ei lopu niin kauan kun naisista aiheutuu enemmän kuluja työnantajille kuin mieheistä. On meidän lainsäätäjien tehtävä muuttaa vääristäviä vanhentuneita rakenteita, jos muut eivät siihen omatoimisesti kykene.

Olen hyvin iloinen siitä, että hallitus pyrkii omalta osaltaan parantamaan naisten tasa-arvoista kohtelua ja työllistymistä ja esittää naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamiseksi 2500 euron kertakorvausta työnantajalle 1.4.2017 alkaen. Tämä on tärkeä ja pitkään odotettu edistysaskel, mutta vasta yksi askel.

Tasa-arvon toteutumiseksi tarvitaan myös asnnekasvatusta, oppilaanohjausta ja kunnollisia rakenteellisia uudistuksia. Kannatan itse 6+6+6 -mallin käyttöönottoa, se kannustaisi isiä käyttämään nykyistä enemmän vanhempainvapaita. Pohjoismaisen kokemuksen mukaan isät käyttävät nimenomaan heille nimettyjä vapaita.

Uskon, että tulevaisuudessa työnantajan ”perhevastuu” – se miten hyvin työnantaja huomioi mahdollisuudet työn ja perheen yhdistämiseen – on yksi yritysten keskeisistä kilpailuvalteista osaavan työvoiman houkuttelemisessa. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen edistää sukupuolten tasa-arvoa niin työ- kuin perhe-elämässäkin. Naisten osuuden kasvattaminen työelämässä lisää useiden tutkimusten mukaan talouskasvua, parhaimmissa tapauksissa jopa useilla prosenteilla.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Jaana Pelkonen
Jaana Pelkonen on kansanedustaja (kok.).

Leave a Comment