Tarpeeksi oli tällä kertaa riittävästi

Arvioin kolmisen viikkoa sitten tällä palstalla hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän työtä, joka tuolloin kääntyi loppusuoralle. Totesin tehtävän olevan lähes mahdoton. Ja kuten nyt tiedämme, työryhmän muistio jäi osin erimieliseksi.

Työtä haittasi alusta asti erittäin tiukasti rajattu toimeksianto ja kunnianhimoinen aikataulu. Toimeksiantoa tarkennettiin matkan varrella, mutta se osoittautui tällä kertaa riittämättömäksi.

Ryhmän vetäjä, valtiosihteeri Martti Hetemäki ansaitsee kiitoksen asiantuntevasta, määrätietoisesta ja myös annetuissa rajoissa innovatiivisesta työstä. Hänestä homma ei jäänyt kiinni.

Muistio sisältää kaikesta huolimatta hyviä ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi. STTK kannatti esitystä aktiivimallista, joka sisältää omavastuupäiviä uudistuksen pohjaksi. Lähtökohta on työttömien työnhakijoiden kannustaminen heti työttömyyden alusta olemaan aktiivisia työnhaussa, ja kannustaminen jatkuisi koko työttömyyden ajan. Malli ei leikkaisi kohtuuttomasti työttömyysturvaa ja olisi paljon tehokkaampi keino kuin kaavamaisesti toteutetut alenemat.

STTK on toistuvasti todennut, että työttömän oma aktiivisuus on tärkeää. Se merkitsee myös kannustamista, eli kepin sijasta porkkanaa.

Esitimme työryhmässä muun muassa työttömyysturvalla tapahtuvaa työttömän opiskeluoikeuden laajentamista. Mielestämme kannattaa panostaa työttömän osaamisen laajentamiseen ja syventämiseen työllistymisen edistämiseksi. Parempi on olla koulutuksessa kuin kotona tekemättä mitään. Osaaminen on parasta muutosturvaa elämän kaikissa käänteissä ja varsinkin työttömyyden kohdatessa.

Työttömyysturvalla tapahtuva omaehtoinen koulutus on keino parantaa Suomen kilpailukykyä myös pitkällä tähtäimellä. Asia on monimutkainen eikä siihen välttämättä löydy yksinkertaista mallia, mutta edes sen perinpohjainen selvittäminen olisi tarpeen.

Kaikki vapaat työpaikat eivät todellakaan nykyään kulje enää työvoimapalvelujen kautta. Työttömän omaehtoista työnhakua työttömyyskorvauksen aikana olisikin kehitettävä. Erityisen tärkeää se on erilaisia asiantuntijatehtäviä haettaessa.

***

Miksi STTK sitten totesi viikko sitten, että nyt riittää – ”enough is enough”?

Ensi vuonna voimaan astuva kilpailukykysopimus leikkaa ostovoimaa: palkankorotuksia ei tule, työnantajien maksuja siirretään palkansaajan maksettavaksi ja julkisen sektorin pieni- ja keskituloisten ostovoimaa syö myös lomarahan määräaikainen leikkaus seuraavan kolmen vuoden ajan.

Jo aiemmin työmarkkinajärjestöt neuvottelivat eläkeiän nostamisesta ja työurien pidentämisestä. Sekin uudistus astuu voimaan 2017.

Hallitus on jo aikaisemmin päättänyt työttömyysturvan ja vuorotteluvapaajärjestelmän ehtojen heikentämisestä. Näiden vielä edessä olevien leikkausten vaikutusta ei edes ole voitu arvioida.

Työttömyysturvajärjestelmän uudistaminen tässä työllisyystilanteessa ja jo tehtyjen työntekijän kannalta kipeiden ratkaisujen perusteella on kohtuutonta.

***

Äskettäin julkaistu ministeriön selvitys osoittaa, että vuonna 2014 tehokkaimpia lyhyen aikavälin työllistämistoimia ovat olleet vuorotteluvapaasijaisuus, opiskelu työttömyysetuudella ja valtiosektorille työllistyminen. Eikö edes kahteen ensimmäiseen panostaminen siis kannattaisi – kuten STTK:kin on esittänyt?

Työllisyysryhmän ehdotuksia on ammuttu alas tasapuolisesti niin työnantaja- kuin palkansaajapuolella. Itseäni ihmetytti työnantajapuolen nuiva suhtautuminen ryhmän esityksiin. Lopputulosta voi silti arvioida kohtuullisen hyväksi. Sen verran paljon sitä on moitittu pöydän molemmilta puolilta.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Antti Palola
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Leave a Comment