Tanskan mallillako autuaaksi?

Tanskan työttömyysturvamallin sanotaan perustuvan matalaan irtisanomissuojaan ja korkeaan työttömyysturvaan, joka kuitenkin vähenee työttömyyden kestäessä. Yhdistelmä kuulemma alentaa palkkaamisen kynnystä, kun työntekijästä pääsee tarvittaessa myös eroon. Työntekijän on taas helppo hyväksyä järjestelmä, koska turvan taso on korkea ja uudelleen työllistyminen on helppoa.

Tanskassa työttömyysturva onkin korkea. Taso on 90 % työttömyyttä edeltävästä palkasta, mutta sillä on katto, joka on noin 2300 €, ja se saavutetaan yli 2500 € palkkatasolla. Suomessa tuolla palkalla työttömyysturva on noin 1400 €. Suomen ansiosidonnainen saavuttaa 2300 € tason suunnilleen 6000 € kuukausiansion kohdalla.

Muut uskomukset Tanskan työttömyysturvamallista eivät kestä lähempää tarkastelua. OECD:n tekemän vertailun mukaan Suomessa irtisanominen on jonkin verran helpompaa kuin Tanskassa ja selvästi helpompaa kuin Ruotsissa ja Saksassa. Aivan erityisen heikko on Suomessa suoja kollektiivista irtisanomista vastaan, eli ns. tuotannollis-taloudellisia syitä vastaan. Läntisessä Euroopassa vain Iso-Britanniassa irtisanominen on selvästi helpompaa kuin Suomessa.

Tanskan työttömyysturvan pieneneminen työttömyyden pitkittyessä on ilmeisesti väärinkäsitys. Työttömyysturvan porrastuksesta luovuttiin vuonna 2010, kun ansiosidonnainen turva lyhennettiin tuhannesta 500 päivään. Kummassakin maassa työstä kieltäytymisestä seuraa työttömyysturvan karenssi.

Edes paljon puhuttu Suomen palkanmuodostuksen jäykkyys ei selitä työllisyyseroa. Suomen palkat ovat kylläkin jäykkiä, mutta World Economic Forumin kilpailukykyselvityksen mukaan Ruotsin, Saksan ja Tanskan palkat ovat jokseenkin yhtä jäykät. Tanskassa on laitonta maksaa työehtosopimuksen minimitasoa alhaisempaa palkkaa ja sopimukset kattavat 80 % työmarkkinoista. Ulkopuolella ovat lähinnä ylemmät toimihenkilöt.

Johtopäätökseni onkin, että Tanskan Suomeen verrattuna alemmalla työttömyydellä ei ole juuri mitään tekemistä työttömyysturvamallin kanssa, vaan pikemminkin kyseessä ovat ainakin seuraavat syyt:

Keski-Euroopan markkinat ovat lähempänä

Talous on pkt-valtaisempi

Tanska panostaa vahvasti korkeimpaan osaamiseen

Venäjä-pakotteet eivät juuri Tanskaa haittaa

Tanskalla ei ole metsäteollisuuden kaltaista suurta teollisuudenalaa, joka joutuisi myymään tuotteitaan jatkuvasti aleneviin hintoihin pieneneville markkinoille

  Tanskan vienti on vähemmän riippuvaista investointitavaroista ja bulkista kuin Suomen

Tanskalla ei ole ollut Nokiaa ja STX-telakkaa vastaavia liiketaloudellisia katastrofeja. Kummassakaan ei ole kysymys ay-liikkeen virheistä, vaan epäonnistuneista liiketoimintapäätöksistä.

  Tanskassa henkilöstöllä on enemmän sananvaltaa yritysten päätöksenteossa kuin Suomessa.

Suomen talous nousee sitten, kun vedetään oikeat johtopäätökset sen huonon suorituskyvyn syistä ja lakataan syyllistämästä työttömiä työttömyydestä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Heikki Kauppi

Heikki Kauppi on tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja.


Leave a Comment