Taksi vastaan Uber

Osa digitaalisen maailman mahdollisuuksista rantautui Suomeen Uberin myötä. Halvempi ja helpommin tilattava kyyti tavallisen ihmisen kuskaamana kuulosti hyvältä. Se mitä seurasi, ei mennyt hyvin. Koska poliittinen päätöksentekijä ei kyennyt ratkaisemaan, miten tähän kaikkeen suhtautua, jätettiin asia poliisin ja tuomioistuimen päätettäväksi.

Nyt lasku tästä kaikesta on lankeamassa muutamalle yksittäiselle ihmisille. Tuo on paitsi kohtuutonta myös vastuutonta. Uber kun on vasta ensimmäinen pisara tulossa olevasta myrskystä. Uberissa on kyse ihmisten kuljettamisesta jakamistaloudessa. Jakamistalous tarkoittaa sitä, että ihmiset jakavat osaamistaan, aikaansa tai omaisuuttaan toisten ihmisten kanssa, korvausta vastaan.

Digitaalisuus avaa ovet jakamistaloudelle kaikessa muussakin mahdollisessa kuin pelkästään kuljetuksissa. Hienosti ilmaistuna ”ihmisten välisen vuorovaikutuksen transaktiokustannukset ovat laskeneet nollaan”.

Muutos vauhdittuu entisestään robotisaation ja ison datan myötä. Siinä ihminen vapautuu monesta työstä ja asiat tapahtuvat täsmälleen reaalimaailman tarpeiden mukaan. Jos jakamistalous leikkaa kustannuksista kolmanneksen, vie robotisaatio ja iso data kuluista jopa yli 90 prosenttia.

Tämä kaikki on niin iso muutos, että siihen kannattaa valmistautua. Ei teoriassa vaan ihan käytännössä kokeilemalla erilaisia asioita. Kuten Uberia.

Tämä olisi vaatinut kansakunnalta strategista otetta. Siihen eivät poliisi ja tuomioistuin pysty. Kun Uber kampitettiin, kuten se kampitettiin, ovat seuraukset onnettomia seuraavista syistä:

Uber ei tähän kaadu, mutta tämä estää suomalaisia vaihtoehtoja haastamasta Uberia. Esimerkiksi ruokaa ja muitakin tarpeita kotiin kuskaava Wolt olisi hyvin voinut haastaa menestyksellä Uberin, myös muualla kuin Suomessa. Nyt tämä osaaminen ja evoluutio jää Suomessa tapahtumatta.

Toisekseen viimeistään robottiautot tulevat haastamaan perinteisen taksitoiminnan. Uber olisi tarjonnut väylän etsiä tasapainoa jakamistalouden edullisen kuljetuksen ja laatuun panostavan taksitoiminnan välillä. Uber ei olisi lopettanut taksitoimintaa Suomessa. Se olisi pakottanut taksitoiminnan kehittämään kilpailuetua uusilla tavoilla ja valmistautumaan samalla robottiautojen tuloon vuodesta 2020 lähtien.

Kolmanneksi digitaalisen maailman voittajat ovat digitaalisen vuorovaikutuksen alustojen haltijat. Nämä alustat uhkaavat jäädä Suomessa syntymättä. Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa on sanonut osuvasti, että kymmenestä toimialoja maailmalla eniten muuttavasta digitaalisesta innovaatiosta kahdeksan olisi Suomessa laittomia. Se mitä Suomi nyt tekee, on kuin kieltäisimme internetin 90-luvulla suojellaksemme printtimediaa.

Neljänneksi asioiden ja ihmisten liikuttelu on Suomessa selkeästi kalliimpaa kuin kilpailijamaissa. Vientituotteen hinnasta on Suomessa 15 prosenttia logistiikkakustannuksia. Ruotsissa vastaava luku on 10 ja Saksassa 5. Suomen pitäisi pikemminkin nopeuttaa kuin hidastaa Uberin mukanaan tuomaa evoluutiota. Suomen logistiikan tehostaminen vaikuttaa enemmän isänmaamme tulevaisuuteen kuin hallituksen kilpailukyky- ja kestävyysvajepaketit.

Kaikki tämä jäi nyt saavuttamatta, kun maamme päättäjät seurasivat yhdessä kansalaisten kanssa sivusta, kuinka maamme kohtalo jätettiin käräjäoikeuden käsiin.

Mitä pitäisi tehdä?

Määritellä jakamistalous sallituksi vain niissä kuljetuksissa, jotka tilataan verkon kautta. Soittamalla, siis puheen kautta tilattavat kyydit jäisivät takseille. Edellyttää jakamistalouden Ubereilta raportointia maksetuista kyydeistä harmaan talouden välttämiseksi. Määritellä julkisesti tuetut kyydit taksien yksinoikeudeksi, perusteena taksin kuljettajien vahvempi koulutus ja parempi vakuutusturva.

Näin toimien edellä kuvatut ongelmat vältetään samalla kun taksitoimiala saa lisää aikaa sopeutua siihen todelliseen uhkaan, robottiautoihin.

Googlen robottiautoprojektin esittelyvideo Youtubessa.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Mikael Jungner
Mikael Jungner on viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja.

2 thoughts on “Taksi vastaan Uber

  1. A Tau Cero le tengo ganas hace tiempo porque el argumento me parece muy atractivo. Pero la verdad es que el tipo de defectos que señalas son de los que pueden estropear hasta las mejores ideas. Baja unos cuantos puestos en mi lista de prioridades

Leave a Comment