Suomi voi toteuttaa Lissabonin sopimuksen turvatakuun

Saimme puolustusvaliokunnassa tällä viikolla valmiiksi HE94/2016 vp -käsittelyn. Tässä lakiuudistuksessa osaltaan tehdään mahdolliseksi se, mihin olemme lupautuneet ja sitoutuneet jo vuonna 2009, kun silloin joulukuun alussa Lissabonin sopimus astui voimaan.

EU:n Lissabonin sopimuksen 42. artiklan 7. kohdassa olemme yhdessä kaikkien EU-maiden kesken nimittäin sopineet, että “Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti.”

Tätä lupausta ja toisaalta meille luvattua emme ole aiemmin voineet oman lainsäädäntömme takia pitää. Meillä ei ollut lainsäädännön mukaan mahdollisuutta auttaa Ruotsia sukellusvenejahdissa, ja toisaalta Ranskan vedottua Pariisin terrori-iskujen jälkeen EU:n avuntolausekkeisiin, meidän tuli etsiä kiertotiet auttaa maata, kun suoranaiseen tukeen ei lakimme taipuneet. Tällaiset tapaukset ja kasvava terrorismin uhka Euroopassa laittoivat vauhtia lainsäädännön päivittämiseen ja nyt korjaukset on tehty.

Puolustusvoimille lisättiin HE94:llä ns. neljäs tehtävä eli velvollisuus osallistua kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimien tehtäviä muutettiin siis siten, että puolustusvoimilla on jatkossa velvollisuuden lisäksi myös edellytykset osallistua nykyistä laajemmin kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. Puolustusvoimista annettuun lakiin lisättiin myös säännökset kansainvälisen avun vastaanottamisesta. Kyse ei siis ole vain siitä, että me olisimme valmiita auttamaan muita EU-maita esimerkiksi terrori-iskun aikaan vaan myös meitä olisi kaikki muut EU-maat valmiita auttamaan vakavan kriisin yhteydessä. Alleviivaan nyt vielä, että kuitenkin aina vain niin, että jokainen maa pahimmalla hetkellä itse apua päättää pyytää.

Lainsäädäntöön lisättiin myös säännökset kansainväliseen toimintaan osallistuvan henkilöstön ja asevelvollisten asemasta, toimivaltuuksista ja oikeudesta voimakeinojen käyttöön. Myös vakuutusturva on huolehdittu. Aluevalvontalakiin lisättiin samalla säännös aluevalvontaa koskevan tuen pyytämisestä toisen valtion sotilasviranomaiselta ja lisäksi sotilaallisten voimakeinojen käsitettä yhtenäistettäisiin.

Tämän pitkään valmistelun uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa, että mekin voimme täysimääräisesti osallistua kansainvälisten velvoitteiden mukaiseen yhteistyöhön sekä avun antamisen ja vastaanottamisen tilanteisiin puolustusministeriön hallinnonalalla.

Samanaikaisesti on huolellisesti käyty läpi ja päivitetty myös erilaisten tilanteiden päätöksentekoprosessit. Meidän on pitänyt katsoa, että päätökset syntyvät tarvittaessa nopeastikin ja samaan aikaan on myös huolehdittu siitä, että meillä on riittävän nopeasti reagoivia joukkoja moderneihin uhkiin vastataksemme.

Turvallisuusympäristömme on siis muuttunut nopeasti ja osittain vaikeasti ennakoitavaankin suuntaan. Tämän takia uudistuksia on tehty myös nopeasti ja ajassa eläen. Valalaulun lupauksin voimme tulevaisuudessakin luvata, että “Ollo’s huoleton, poikas valveil’ on!”

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Timo Heinonen
Timo Heinonen on kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen.

Leave a Comment