Suomi suojaa katoavia työpaikkoja

Lähes joka päivä kuulemme negatiivisia uutisia työmarkkinoilta. Nokia suunnittelee vähentävänsä 1 300 työpaikkaa Suomesta. Wärtsilä ilmoitti huhtikuussa vähentävänsä 550 työpaikkaa. Lehtitietojen mukaan Outokumpu tehostaa kovalla kädellä – 240 suomalaisen työpaikka vaarassa.

Tähän mennessä on varmasti kaikille tullut selväksi, että kysymys maailmassa ei ole enää suhdannelamasta. Yritysten on aidosti uusiuduttava joka päivä. Kyse on suuresta murroksesta, jossa joitakin ammatteja, vanhoihin toimintatapoihin kangistuvia yrityksiä tai jopa kokonaisia toimialoja katoaa. Tutkimusten mukaan joka toinen työpaikka USA:ssa ja joka kolmas työpaikka Suomessa on uhattuna.

Väitän, että nyt suomalainen yhteiskunta on vahvasti keskittynyt puolustamaan olemassa olevia työpaikkoja – niitä jotka vähenevät kiihtyvään tahtiin. Yhteiskunnalliset rakenteemme ovat betonoitu menneeseen. Moni alkuaan innovatiivinen liike on ajautunut vanhan puolustajaksi (esimerkiksi AY-liike). Eikö politiikkamme pitäisi tähdätä uusiin mahdollisuuksiin tarttumiseen, eikä vanhojen ammattien epätoivoiseen pelastamiseen?

Meidän pitäisi enemmän analysoida, voimmeko sadan katoavan ammatin/työpaikan tilalle luoda tuhat uutta ammattia/työpaikkaa? Kun katsoo tarkemmin modernia yhteiskuntaa, huomaa, että uusia työpaikkoja löytyy kaikkialta. Työt ja työpaikat ovat kuitenkin erilaisia. Suuri kysymys on, annamme uusien työpaikkojen tulla yhteiskuntaamme?

Minkälainen työ sitten kasvaa tulevaisuudessa? Yhteiskuntien robotisaatio ja digitalisaatio kiihtyy joka päivä. Tarvitsemme asiantuntijoita tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Monet laitteista tarvitsevat myös prosessisuunnittelua, hallintaa ja valvontaa. Kaiken automaation päälle kasvaa uusia palveluammatteja. Robotti kuljettaa mummoa, mutta mukaan tarvitaan henkilökohtainen avustaja.

Joka puolella maailmaa ihmiset ovat tulossa energia- ja ympäristötietoisiksi. Tulevaisuudentutkija Olli Hietanen väittää, että ihmisille on tulossa siivouspäivä. Likaantuneet vedet, ilma ja maaperä on joskus hoidettava. Kaikenlaiselle ympäristöosaamiselle on paljon kysyntää, energiatalkkareista kemian huippuosaajiin.

Käsityöläisammattien paluuseen uskotaan kovasti. Ihmiset ovat tulossa yksilölliseksi ja 3D tulostaminen luo paikallista/hajautettua valmistusta. Internet mahdollistaa globaalin toiminnan kaikelle yrittämiselle, myös kivijalkakaupoille. Mielenkiintoisesti esimerkiksi K-kaupat panostavat nykyisin lähiruokiin ja lähikauppoihin hypermarkettien sijaan.

Kun teollisuus automatisoituu kulttuuri, taide, harrastukset, viihde, personal trainerit ja monet muut elämänhallinnan palvelut kasvavat. Ihmiset etsivät elämälleen tarkoitusta ja merkitystä. Samoista syistä matkailuun ja siihen liittyvien elämyspalvelujen tarjonta kasvaa. Terveet elämäntavat myyvät hyvin myös tulevaisuudessa.

Samassa tahdissa muuttuvat myös työsuhteet. Elinikäisten työpaikkojen sijaan ihmisten tulot muodostuvat tulevaisuudessa monesta tulolähteestä. Opettajan työn ohella saatat vuokrata omaa kotia AirBnb:n kautta. Poikasi ajaa Uber-taksia sinun autollasi ja välillä käyt myös tuuraamassa  häntä taksikuljetuksissa yms. Opetustehtäväsikin on muuttunut osaksi digitaaliseksi.

Onko suomalainen työpolitiikka ja työmarkkinat mukana samassa modernissa yhteiskunnassa? Mielestäni ei! Tämä herättää monia kysymyksiä: Millainen on internet- ajan työväenliike? Pitäisikö jokaisella suomalaisella olla y-tunnus jo syntyessään? Tarvitsemmeko modernin kannustavan perustilin, koska työ ja sosiaaliturva on yrittäjämäisissä työsuhteissa yhdistettävä? Mielestäni tarvitsemme.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Harri Jaskari
Harri Jaskari kansanedustaja (kok.).

Leave a Comment