Suomi nousee – työllisyys kasvaa nopeasti

Viimeaikaiset talousuutiset ovat olleet mukavaa luettavaa. Tammi-maaliskuun talouskasvu oli 2,8 prosenttia ja viennin kasvu 17 prosenttia. Työttömiä on Pirkanmaalla 6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja Varsinais-Suomeen tarvitaan 15000 uutta työntekijää seuraavassa viidessä vuodessa. Tilauskirjat ovat täynnä Turun telakalla ja Uudenkaupungin autotehtaalla. Metsäteollisuuteen ja matkailuun investoidaan voimakkaasti.

Kasvuyrityksiä on monilla aloilla ympäri Suomea. Menestyvillä yrityksillä suurin huolenaihe on nyt työvoiman saatavuus. Työllisyys kohenee siis nopeasti ja reservit hupenevat. Työttömiä on toki edelleen paljon, mutta ala- ja ammattikohtainen työvoimapula on monin paikoin todellisuutta.

Suomen suunta on siis selvästi kääntynyt. Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka on ollut onnistunutta ja nyt se näkyy. Uusien työpaikkojen syntyminen on loppujen lopuksi yksinkertainen asia. Niitä syntyy, kun työn teettäminen ja työn tekeminen kannattaa. Tällä työnlinjalla on syytä jatkaa.

Nykyinen hallitus lähti alusta asti johdonmukaisesti parantamaan työllisyyttä. Yhteiseksi tavoitteeksi asetettiin 72 prosentin työllisyysaste ja laadittiin lista keinosta, jolla sitä lähdetään saavuttamaan. Yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tehty kilpailukykysopimus oli näistä tärkein. Sen avulla kurottiin 3-4 prosenttiyksikköä kiinni menetettyä kilpailukykyä suhteessa pääkilpailijoihin Ruotsiin ja Saksaan.

Tilannetta on vielä helpottanut se, että palkkakehitys on Ruotsissa ja Saksassa lähtenyt laukalle. Toivoa sopii, että syksyn liittokierroksella Suomessa maltti säilyy, jotta työllisyys edelleen vahvistuu. Syksyllä nähdään onko maallamme malttia vaurastua.

Hallitus on tehnyt merkittäviä työllisyyttä edistäviä lakiuudistuksia. Työllistämisen riskiä on pienennetty pidentämällä koeaikaa ja lyhentämällä vastaanottovelvoitetta.  Työn tekemisen kannattavuutta on parannettu mm. lyhentämällä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Työnhakua on tehostettu määräaikaishaastatteluilla ja tuomalla kannustin työttömyysturvaan. Paikallista sopimistakin on saatu liikkeelle, vaikka siinä ollaankin vasta alussa. Jokainen näistä päätöksistä on parantanut työllisyyttä.

Näitä päätöksiä yhdistää toinenkin tekijä. Punavihreä oppositio on niitä johdonmukaisesti vastustanut. Vain ensi vuonna voimaan astuva päivähoitomaksujen alentaminen on kelvannut kaikille. Vasemmistoliitolle ei kelvannut edes kilpailukykysopimus ja työttömyysturvan kannustimet eivät kenellekään. On siten täysin selvää, että vain tämä hallitus on ollut kykenevä muuttamaan Suomen suuntaa.

Oppositiokin on toki ollut linjassaan johdonmukainen. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati vappupuheessaan hallituksen eroa, koska hallitus ei ole saanut mitään aikaan. No, ainakin se on kiistatta saanut talouden kasvuun ja työllisyyden nousuun. Onnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan tulokset näkyvät arjessa. Monissa perheissä on ihmisiä, jotka ovat viimeisen vuoden aikana työllistyneet ja todennäköisesti tulevan vuoden aikana uusia työpaikkoja syntyy vieläkin enemmän.

Jokaisen uuden työpaikan takana on joku menestyvä työnantaja. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Työpaikkoja siis luovat ennen kaikkea menestyvät yrittäjät. Hallitus ei luo työpaikkoja, mutta hallituksen tehtävänä on laittaa työllistämisen edellytykset kuntoon. Sitä työtä tämä hallitus on tehnyt ja tulokset puhuvat puolestaan.

Arto Satonen

Eduskunnan varapuhemies

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Arto Satonen
Arto Satonen on eduskunnan varapuhemies.

Leave a Comment