Suomen Yrittäjät – kuin norsu posliinikaupassa

Katselen työhuoneeni ikkunasta Rautatientorille. Aurinko paistaa, liikenne sujuu ja kesän lämpö vaikuttaa ihmisiin erityisellä tavalla. Maisema antaa kuvan rauhallisesta, seesteisestä ja hyvinvoivasta yhteiskunnasta.

Valitettavasti kaikki ei ole Suomessa niin hyvällä mallilla kuin alkukesän maisema ruudun takaa antaa ymmärtää.

Ei ole kauan siitä, kun Suomessa todisteltiin vastakkainasettelun olevan ohi. Se saattoi olla totta silloin, kun meillä meni hyvin, talous kasvoi ja hyvinvointia riitti jaettavaksi.

Nyt vastakkainasettelu on taas voimissaan. Yhteiskuntamme tuntuu olevan kummallisella tavalla rikki ja Suomi jakaantunut moniin vastakkaisiin leireihin.  Kaupungit vastaan maaseutu, yksityinen sektori vastaan julkinen sektori, rikkaat vastaan köyhät, kantasuomalaiset vastaan maahanmuuttajat, nuoret vastaa vanhat, työnantajat vastaan työntekijät. Asenteet, puheet ja jopa teot ovat ikävästi jyrkentyneet.

Suomea on rakennettu yhteistyöllä ja konsensuksella. Niiden turvin on soviteltu yhteen erilaisia intressejä, näkemyksiä ja tavoitteita Suomen parhaaksi. Nyt konsensus on muuttunut erityisesti markkinauskovaisten ja uusliberalistien suussa kirosanaksi.

Asenne esimerkiksi ammattiyhdistysliikettä kohtaan on joidenkin elinkeinoelämän kellokkaiden, yrittäjien edustajien, bisnesjohtajien ja markkinauskovaisten poliitikkojen taholta jopa vihamielinen. Vallalla on ajatus, että Suomi ja suomalainen työ voidaan pelastaa murtamalla ideologisista syistä ammattiyhdistysliikkeelle keskeiset kivijalat.

***

Luottamusmiesjärjestelmästä ja paikallisesta sopimisesta on saatu aikaan julkinen riita yrittäjä- ja työmarkkinajärjestöjen välille. Tämä ei ollut missään vaiheessa tarkoitus, kun rakentavassa hengessä neuvottelimme kilpailukykysopimusta ja sovimme merkittävistä muutoksista sopimusjärjestelmäämme.

Muutosten tavoitteena on ollut saattaa järjestäytymättömät ja järjestäytyneet yritykset samaan asemaan paikallisen sopimisen osalta. Muutos koskisi niin oikeuksia kuin velvollisuuksiakin.

Vastoin populistista väitettä luottamusmiespakkoa ei ole eikä tule. Järjestäytymättömiä työnantajia ei myöskään velvoiteta järjestäytymään vastoin tahtoaan.

Työmarkkinajärjestöt edellyttävät, että järjestäytymättömien yritysten mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen toteutetaan kilpailukykysopimuksen neuvottelutuloksen mukaisesti. Paikallisen sopimisen osapuolet ja menettelytavat määräytyvät sovellettavan työehtosopimuksen mukaan ja ovat samat riippumatta siitä, onko yritys järjestäytynyt vai ei.

Hallituksen linjaus paikallisen sopimisen edistämiseksi oli erittäin tervetullut. Sen tavoite oli osaltaan selkeyttää keskustelua kilpailukykysopimuksen tulkinnasta.

Valitettavasti näin ei käynyt. Suomen Yrittäjät vastasi eilen kielteisesti hallituksen linjaukseen.

Kilpailukykysopimuksen toteutuessa järjestäytymättömät yritykset olisivat saaneet nykytilaan verrattuna merkittävän parannuksen paikallisen sopimisen toteuttamiseen.  Luulisi, että yrittäjien etujärjestö olisi ollut tyytyväinen heidän pitkään ajamaansa asiaan, joka vihdoin oli toteutumassa. Muutos olisi tapahtunut hallitusti sopimusjärjestelmää kehittämällä, ei sen täydellisellä myllertämisellä.

Edunvalvonta on kestävyyslaji, jossa tavoite asetetaan korkealle ja siihen päästään askel kerrallaan. Toivon järjestön harkitsevan päätöstään uudemman kerran.

***

Kilpailukykysopimuksen toteutumisen myötä kaikkien työnantajien ja myös yrittäjien kustannukset alenevat ja kilpailukyky paranee merkittävästi tulevina vuosina. Näin käy, kun työnantajien sosiaalivakuutusmaksuja siirretään palkansaajien maksettavaksi ja työntekijöiden vuosittaista työaikaa pidennetään 24 tuntia.

Otetaan esimerkiksi 60 työntekijää työllistävä yritys. Karkeasti laskien sopimuksen suorat vaikutukset tuovat sille mahdollisuuden palkata ilman ylimääräisiä kustannuksia kaksi työntekijää lisää. Eikö tällä ole merkitystä nykytilaan verrattuna?

Suomen Yrittäjien taholta on toistuvasti annettu ymmärtää, että he eivät hyödy kilpailukykysopimuksesta ja koko sopimus joutaisi kaatua. Sama mantra on kuultu monen markkinaliberaalin poliitikon suusta. Minun on mahdoton tätä käsittää.

Moni on todennut SY:n käyttäytymisen muistuttavan norsun pyörähtelyä posliinikaupassa – siihen liittyvine seurauksineen.

***

Ministeri Olli Rehn (kesk) totesi viisaasti paikallisen sopimisen kehittämisestä, että on kaikille parempi, kun paikallinen sopiminen kehittyy evoluution – ei revoluution kautta.

Käytännössä paikallinen sopiminen edistyy parhaiten, kun osapuolten välinen luottamus ja jatkuva vuoropuhelu ovat kunnossa ja työntekijöiden tiedonsaanti ja osapuolten osaaminen on turvattu. Toivon, että yrityksissä jatkossa panostetaan parempaan neuvottelukulttuuriin, luottamukseen ja johtamiseen.

Laittakaamme asiat kuntoon yhteisymmärryksessä – sotimisen ja sijasta sopimalla.

 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Antti Palola
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Leave a Comment