Suomen malli ei synny “sisäpiirin” sanelulla

Useat yksityisten toimialojen – erityisesti vientiteollisuuden – työnantajajärjestöt ovat viime päivinä esittäneet julkisuudessa, että Suomi tarvitsee uuden vientivetoisen työmarkkinamallin.

Mallin valmisteluun sitoutuminen ratkaisee lopulta tärkeimmän eli sen, toimiiko se myös käytännössä. Jos mallin rakentamisessa epäonnistutaan, se merkitsee, että seuraava neuvottelukierros on mitä suurimmalla todennäköisyydellä perinteinen liittokierros.

Jaan työantajajärjestöjen näkemyksen työmarkkinamallin uudistamiseksi. Ajatusta tukee myös työmarkkinajärjestöjen keväällä neuvottelema kilpailukykysopimus, jossa todetaan seuraavaa: ”Keskusjärjestöt pitävät tärkeänä, että seuraava neuvottelukierros, joka alkaa syksyllä 2017, toteutetaan liittokohtaisesti niin, että syntyvät ratkaisut tukevat Suomessa tehtävän työn kilpailukyvyn edistämistä, Suomen talouden kasvua sekä työllisyyttä”.

Keskusjärjestöjen vasta neuvotellessa yhteiskuntasopimusta, josta myöhemmin muodostui kilpailukykysopimus, nousi esiin uuden työmarkkinamallin rakentaminen. Tuolloin puhuttiin ”Suomen mallista”, joka korvaisi tulopoliittiset kokonaisratkaisut ja perinteiset liittokierrokset. Mallin valmistelussa edettiin, kunnes se kaatui Elinkeinoelämän keskusliiton vastustukseen.

Työmarkkinajärjestöissä on ollut valmius uuden työmarkkinamallin rakennustalkoisiin. Keskusjärjestöt totesivat viime keväänä maan hallitukselle, että uuden työmarkkinamallin valmistelu voidaan aloittaa kilpailukykysopimuksen tultua voimaan. Mallissa otetaan kantaa palkansaajien ja työnantajien näkökulmasta sopimusalan ja sen kehityksen kannalta tärkeisiin kysymyksiin.

Kutsutaan uutta työmarkkinamalli millä nimellä tahansa, sen valmistelu tuntuu olevan pielessä. Sitä on tehty muutaman perinteisen vientiteollisuusalan kesken ilman laajempaa keskustelua eri toimialojen välillä. Myös STTK:n hallitus on todennut, että uusi työmarkkinamalli voi syntyä ainoastaan hyvällä valmistelulla ja edellyttää toimialarajat ylittävää vuoropuhelua työnantaja- ja palkansaajapuolen välillä.

Pienessä ”sisäpiirissä” valmisteltu malli ei kelpaa muille toimialoille, näin veikkaan. Jos joku muuta kuvittelee, kuvittelee väärin. Valmistelun ulkopuolelle jätettyjen toimialojen ja liittojen sitoutuminen uuteen malliin on olematon. Se merkitsee, että Suomen malli ei täytä sille asetettuja tavoitteita.

Paras malli voi syntyä vain työmarkkinajärjestöjen hyvällä yhteistyöllä. Liitot sitoutuvat uuteen työmarkkinamalliin vain, jos valmistelu on yhteistä ja avointa ja liitot voivat aidosti vaikuttaa malliin. On myös syytä muistaa, että jokaisen liiton itsenäistä neuvottelu- ja sopimusvapautta pitää mahdollisessa Suomen mallissakin kunnioittaa.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Antti Palola
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Leave a Comment