Suomella vielä hieno tulevaisuus

Suomen tulevaisuutta varjostaa kaksi tunnettua tekijää. Ikääntyminen uhkaa viedä työntekijät ja teknologinen kehitys työpaikat vähenevältäkin työikäiseltä väestöltä. Uusi tutkimus osoittaa, että kumpikaan uhkakuva ei ole väistämättä totta. Toivoa siis on!

Mikä yhdistää Japania, Italiaa ja Suomea? Taloudet ovat huonossa jamassa, ja maat ovat ikääntymisen etujoukoissa. Työikäinen väki on alkanut vähetä Japanissa vuodesta 1995, Suomessa vuodesta 2010 ja Italiassa vuodesta 2014.

Hyvä näille maille on kuitenkin se, että ikääntyminen ei ole väistämättä pahasta talouskasvulle. Tuleva talousnobelisti Daron Acemoglu on havainnut, että ikääntyminen ei hidasta talouskasvua, se itse asiassa vähän nopeuttaa sitä (Acemoglu ja Restrepo 2017).

Miten se on mahdollista? Ikääntyminen vähentää työpanosta, mikä nostaa työn hintaa. Työn hinnan nousu puolestaan kannustaa korvaamaan työtä teknologialla. Ikääntyneissä maissa robotisaatio edistyy nopeammin kuin muissa maissa, ja robotisaatio nopeuttaa tuottavuuskasvua. Työntekijöiden vähyys siis nopeuttaa tuottavuuskasvua, joka on elintason nousun pääasiallisin lähde.

Jos ikääntyminen ei tuhoakaan Suomen tulevaisuutta, tuho voi tulla toisesta suunnasta. Pelkojen mukaan automatisaatio on lopettamassa työn nykymuodossa ja meistä kaikista tulee ”Ateenan vapaita miehiä”.

Tutkimus kuitenkin väittää toista: niin kauan kuin teknologinen kehitys tuhoaa työpaikkoja samaan tahtiin kuin se luo uusia komplekseja työtehtäviä, työ ei tule katoamaan maailmasta. Ihmisiä tarvitaan näihin monimutkaisiin tehtäviin niin kauan, että ne ehditään tai ylipäätään pystytään standardoimaan koneille sopivaksi.

Daron Acemoglu ja Pascual Restrepo (2016) ovat dokumentoineet kehityksen toisessa tuoreessa tutkimuksessaan: viime vuosikymmeninä Yhdysvalloissa työllisyys on kasvanut enemmän sellaisissa ammateissa, joissa on muita enemmän uusia työtehtäviä.

Vaikka uusien työtehtävien nousu on paikannut vanhojen tuhoutumisen vaikutuksen menneisyydessä, sama kehitys ei välttämättä jatku tulevaisuudessa.

Tutkijoiden mukaan kuitenkin sama meno voi jatkua. Automaatiolla ja kompleksien tehtävien lisääntymisellä on toisiaan tasapainottavia tekijöitä. Jos innovaatiot edistävät ihmisiä korvaavaa automaatiota, palkkataso laskee. Se puolestaan käynnistää vastakkaisen prosessin, jossa uusien kompleksisten ihmisille sopivien ja vaikeasti automatisoitavien tehtävien kehittely tulee kannattavammaksi. Näin automaatio saa vastavoiman, joka lisää ihmisille sopivaa, joskin korkeaa osaamista edellyttävää työtä.

Ikääntyvällä ja teknologiaa rakastavalla Suomella on siis vielä toivoa. Meidän on vain panostettava teknologiseen kehitykseen ja luotettava siihen, että samalla syntyy ihmisille sopivia työtehtäviä, joihin älyteknologiastakaan ei ole.

 

Kirjallisuus

Acemoglu, D, and P Restrepo (2016), “The Race Between Machine and Man: Implications of Technology for Growth, Factor Shares and Employment”, NBER working paper No. 22252.

Acemoglu, D, and P Restrepo (2017), “Secular Stagnation? The Effect of Aging on Economic Growth in the Age of Automation” AEA conference 2017.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Aki Kangasharju

Leave a Comment