Suomella on mahdollisuuksien sukupolvi

Suomessa puhutaan aika-ajoin menetetyistä sukupolvista. Usein esimerkkinä on 90-luvun laman aikana nuoruuttansa viettänyt joukko, joka ei päässyt leivänsyrjään kiinni. Nytkin nuorisotyöttömyys on korkealla ja syrjäytymisvaarasta on totisesti syytä huolestua.

Mutta nähtävissä on myös todellinen valopilkku, suorastaan Suomen mahdollisuus.

Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen on nimittäin vahvistunut 2000-luvun aikana. Peräti joka viides 18-24-vuotias suomalaisnuori kertoo aikovansa perustaa yrityksen seuraavan kolmen vuoden aikana. Vuosituhannen alussa vain muutama prosentti ikäluokasta ajatteli näin. Kehitys on ollut huikea.

Tätä täydentää se, että Suomen Yrittäjien selvityksen mukaan korkea-asteen opiskelijoista 21 prosenttia pitää yrittäjyyttä todennäköisenä uravaihtoehtona. Tällä tuloksella murramme myös vanhan myytin, jonka mukaan korkea-asteen opiskelijoita ei yrittäjyys kiinnosta.

Työmarkkinoille on siis tulossa ennätyksellisen yrittäjähenkinen ikäluokka samalla, kun sieltä on poistumassa suuri, pitkän päivätyön tehnyt yrittäjäpolvi. Hyvällä syyllä voidaankin puhua yrittäjyyden sukupolvimurroksesta ja nuorisoyrittäjyyden aallonharjasta.

Tämä myönteinen kehitys perustuu muun muassa parantuneeseen asenneilmastoon – yhä useampi ymmärtää yritystoiminnan merkityksen hyvinvoinnin takaajana ja tarpeeton kateuskin on vähentynyt.  Verotietojakin julkistaessa ”kateuskommentit” ovat minusta vähentyneet ja tilalle on tullut tervettä ihailua menestyviä yrittäjiä kohtaan.

Mutta taustalla on paljon konkreettista tekemistä vaikkapa yrittäjyyskasvatuksen kanssa.

Siksi on syytä edelleen edistää hyviä yrittäjyyskasvatuksen malleja, kuten perus- ja toiselta asteelta tuttua Vuosi yrittäjänä –ohjelmaa, joka on nyt Sitran tukemana pilotoinnissa myös useammassa korkeakoulussa, sekä vapaa-ajalla tapahtuvaa 4H-yritystoimintaa. Harjoitusyritysmallit antavat nuorille opintoina, kesätyönä tai harrastuksena mahdollisuuden löytää omat vahvuutensa, joita hyödyntää niin palkansaaja- kuin yrittäjäroolissa.  Pienetkin nuoruusvuosien kokemukset yrittäjyydestä näyttävät rohkaisevan jatkamaan yrittäjänuraa.

Esimerkiksi kevytyrittäjyys uudehkona ilmiönä on positiivinen. Kyseessä on siis laskutuspalveluiden kautta tapahtuva työnteon muoto ilman omaa Y-tunnuksellista yritystä. Se kannustaa sivutoimiseen yrittäjämäiseen työntekoon ja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ennen varsinaisen yritystoiminnan käynnistämistä. Kevytyrittäjyyteen liittyy nykymuodossaan kuitenkin joitakin tarkennusta vaativia seikkoja mm. työ- ja sosiaalivakuutusoikeudellisesti.

Suomen ei sovi jättää tätä tilaisuutta hyödyntämättä, vaan kannustettava kiinnostuneita nuoria kohti yritystoimintaa. Samalla on tärkeätä pitää huoli yrittäjyyden yleisistä edellytyksistä. Savupiippu-Suomen rakenteet työmarkkinoiden, verotuksen, sosiaaliturvan ja muun sääntelyn osalta vastaavat aina vain heikommin nuoremman polven työeetokseen. Meillä on raaka-aineet uuden yrittäjyys-Suomen rakentamiseen. Nyt tarvitaan toimiva resepti, jolla saamme leivottua kakun, josta riittää jaettavaa entistä useammalle.

Kun hallitus seuraavan kerran päivittää yrittäjyyteen liittyviä linjauksia, toivon näkeväni toimenpidepaketissa nipun toimia, joilla hyödynnetään tämä mahdollisuus – nuorten yrittäjyyshalukkuuden läpimurto.

GEMin mukaan siis Suomalaisista 18-24-vuotiaista peräti 20 % aikoo perustaa yrityksen seuraavan kolmen vuoden kuluessa. Vuonna 2010 tuo luku oli 10 % ja 2003 vain yhden prosentin.

Mikä GEM?
“The Global Entrepreneurship Monitor (GEM) on kansainvälinen yrittäjyystutkimus, johon osallistuu vuosittain kaikkiaan yli 60 maata. Suomi on ollut hankkeessa mukana vuodesta 1999 eli aivan projektin alusta saakka. GEM tutkii yrittäjyysaktiivisuutta väestötasolla sekä yrittäjyyttä kansallisesti ja globaalisti. Ohjelmalla on kolme päätavoitetta: mitata yrittäjyysaktiivisuutta kansallisesti ja vertailla sitä eri maiden välillä, löytää yrittäjyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä tunnistaa ja suosittaa käytänteitä, jotka voisivat parantaa yrittäjien aktiivisuutta kansallisella tasolla.”

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Anssi Kujala

Anssi Kujala on kokoomuksen ministeriryhmän erityisavustaja.


Leave a Comment