Hybridiosaamiskeskus viestii valppaudesta

Suomeen on perusteilla hybridiuhkien tunnistamiseen ja ennakointiin keskittyvä monikansallinen osaamiskeskus, jonka on määrä aloittaa toimintansa kevään 2017 aikana. [http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004875928.html]

Alkusysäyksen keskuksen perustamiselle antoi Euroopan komission huhtikuinen linjaus hybridiuhkien torjunnasta. Euroopan rauhaan ja vakauteen kohdistuvat vakavat uhat eivät ilmene yksinomaan tai edes ensisijaisesti valtioiden välisinä aseellisina konflikteina, vaan niiden kirjo on hyvin moninainen ja vaikeasti ennakoitava. Uhkien torjuminen edellyttää suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä.

Se, että keskus perustetaan juuri Suomeen, ei ollut itsestäänselvyys, muttei myöskään sattumaa. Suomessa on aktiivisesti kartoitettu potentiaalisia hybridiuhkia ja selvitetty sitä, millaisin keinoin niihin voidaan menestyksellisimmin vastata. Valtiojohtomme myös viesti aktiivisesti Suomen valmiudesta keskuksen sijoituspaikaksi. Muut osapuolet tuskin olisivat Suomen tarjoukseen tarttuneet, elleivät osaamisemme ja asennoitumisemme nauttisi laajaa kansainvälistä arvostusta.

Suomalaisen lähestymistavan avainkäsite on kokonaisturvallisuus. Meillä on jo kauan lähdetty siitä, että uusiin turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää kaikkien hallinnonalojen sekä järjestö- ja yrityssektorin keskinäistä yhteistyötä. Jokaiselle viranomaiselle ei voida varata resursseja kaikkia uhkatilanteita varten – siksi voimavaroja on hyödynnettävä mahdollisimman joustavasti ja koordinoidusti. Suomessa, toisin kuin useissa muissa massa, varautumisen rakenteita ja laaja-alaista valmiussuunnittelua ei ajettu alas, kun kylmä sota oli päättynyt. Kun turvallisuustilanne Euroopassa on muuttunut epävakaaksi, moni hakee nyt mallia meiltä.

Struktuureja ja mekanismejakin tärkeämpää on viime kädessä kansallinen yhtenäisyys, sillä sen horjuttaminen on yksi hybridivaikuttamisen keskeisimmistä tavoitteista. ”Yhteiskunnallinen eheys on Suomen ja sen kansan oma suuri saavutus, joka on hybridi- ja infovaikuttamisen varallekin olennainen ja arvokas vahvuus”, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi suurlähettiläskokouksessa elokuussa.

Hybridikeskuksen perustaminen kertoo osaltaan siitä, että turvallisuuspoliittista epävakautta ei enää pidetä ohimenevänä ilmiönä. Erilaisia ulkoa aiheutettuja vakavia, mutta avointa sotatilaa alempiasteisia häiriötekijöitä ennakoidaan kohdattavan jatkossa entistä enemmän. Viitteet Venäjän pyrkimyksistä vaikuttaa Yhdysvaltain äskettäisten presidentinvaalien tuloksiin sekä useissa Euroopan maissa ensi vuonna järjestettäviin vaaleihin ovat ajankohtainen osa tätä kokonaisuutta.

Hybridikeskuksesta ei tule osa EU:n rakenteita, vaan sen juridiseksi muodoksi tulee kansainvälinen järjestö. Keskuksen perustajiksi ovat tiettävästi lähdössä Suomen rinnalla paitsi Britannia, Baltian maat, Espanja, Puola, Ranska, Ruotsi ja Saksa myös Yhdysvallat. Suomelle ei liene merkityksetöntä, että turvallisuuspoliittiseen USA-yhteyteemme on näin muodostumassa jälleen yksi säie lisää.

Hybridivaikuttamiseen liittyvät kysymykset ovat erityisen sensitiivisiä siksi, että käsite on määritelmällisesti häilyvä, ja koska vaikuttamistoimien taustalla olevan toimijan aukoton tunnistaminen on usein vaikeaa. Kun tunnuksettomat ”vihreät miehet” ilmestyivät helmikuussa 2014 Krimille, mutta Venäjä kiisti kaiken osallisuutensa, tapahtumien todellisesta luonteesta vallitsi aluksi laaja epätietoisuus. Myös esimerkiksi kyberhyökkäyksille on ominaista, että niiden takana oleva valtiollinen toimija pyrkii peittämään jälkensä. Perustettavan osaamiskeskuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on tunnistaa paitsi uhkia, myös toimijoita niiden taustalla.

Ilmoittautumalla osaamiskeskuksen isäntämaaksi Suomi antaa selkeän ja harkitun viestin: me aiomme yhdessä kumppaniemme kanssa tehdä kaiken voitavamme hybridiuhkien torjumiseksi.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Heikki Hakala
Kirjoittaja on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut toimittaja.

Leave a Comment