Soveltavan tutkimuksen leikkaukset kohtuuttomia

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Elinkeinoministeri Olli Rehn kiinnitti Helsingin Sanomien yliökirjoituksessaan huomiota erittäin tärkeään asiaan todetessaan, että soveltavan tutkimuksen ja yrityskehityksen rahoitusta on leikattu huomattavan paljon suhteessa yliopistojen eli perustutkimuksen saamaan rahoitukseen. Ministeri on aivan oikeassa. Yliopistoväki odotetusti älähti.

En missään tapauksessa halua vähätellä perustutkimuksen merkitystä maamme osaamisperustan kehittämisen kannalta. Yliopistot palvelevat erityisesti teknisellä alalla ansiokkaasti yrityksiä. Tosiasia on kuitenkin se, että soveltava tutkimus, kuten VTT, kehittää innovaatioita kaupallisiksi tuotteiksi nopeammin. Kun maamme talous hiipuu jo ties kuinka monetta vuotta, ei mielestäni olisi varaa kohdentaa sinänsä välttämättömiä julkisen talouden leikkauksia juuri tähän sektoriin, jonka tuotoksilla voisi saada suhteellisen nopeita kilpailukykyloikkia aikaiseksi.

Julkisessa keskustelussa kilpailukykyloikasta puhuttaessa on päähuomio jumiutunut harmillisesti lähes yksinomaan työn yksikkökustannusten alentamiseen. Minusta pitäisi puhua vähintään samalla painokkuudella myös osaamiskilpailukyvystä. Sen parantaminen on ainakin yhtä tärkeää maassa, jossa työn tekemisen kustannus on jatkossakin korkea tehtävistä tempuista huolimatta.

Osaamiskilpailukykyä parannetaan tehokkaasti erityisesti digitalisaatiolla. Sen implementoinnissa emme ole kärkikastia. Kilpailukykyloikka voidaan saavuttaa parhaiten uudistamalla rohkeasti sekä julkisten palveluiden prosesseja että digitaalisuutta yhdistäen vahvaa valmistavaa teollisuuttamme.

Ministeri Rehnin toteamus siitä, että T&K-rahoituksen kohdentamista on tarpeen tarkastella hallituksen puolivälin kehysriihessä antaa toivoa. Toivottavasti sitä ennen syntyy kattava yhteiskuntasopimus, joka saa talouden jo käyntiin ja tuo edes vähäistä liikkumavaraa hallituksen budjettikehyksiä ajatellen.

Taloutta pitkään vaivannut näivetystauti on vakavasti leviämässä julkisiin kehityspanostuksiin ja erityisesti niiden kovan ytimen alueelle. Olemme siis menettämässä suhteellista etuamme alueella, jolla Suomi on ollut vahva. Tällä tarkoitan julkisia T&K-panostuksia, joilla on kyetty vivuttamaan rahoitusta elinkeinoelämämme menestykseksi. Tähän meillä ei ole enää varaa.

Kirjoittaja Harri Airaksinen (kok.) on asiakas- ja markkinointijohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Tampereen kaupunginhallituksen jäsen (kok.).

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Harri Airaksinen

Asiakas- ja markkinointijohtaja Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä ja Tampereen kaupunginhallituksen jäsen (kok.).


Leave a Comment