Silkkaa idiotismia vai hölmöläisen hommaa?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Suomi otti EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille käyttöön lukukausimaksut lähes 10 vuotta kestäneen poliittisen väittelyn jälkeen. Erityisesti SYL, vihreät ja merkittävä osa poliittista vasemmistoa vastusti loppuun asti lukukausimaksujen käyttöönottoa ja onnistui jarruttamaan asian etenemistä vuosikymmenen.

Esimerkiksi vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto totesi aikanaan Vihreässä Langassa 29.10.2014, että ehdotus lukukausimaksuista on “silkkaa idiotismia Suomen hallitukselta”.Alanko-Kahiluoto linjasi että lukukausimaksuista on haittaa yliopistojen vetovoimaisuudelle ja yksilöille, jotka eivät pääse opiskelemaan.

Nyt meillä alkaa olla tästä asiasta jo ennakkoluulojen ja pelkojen levittelyn sijaan tosiasioihin pohjautuvaa tietoa. Toisin kuin uudistusta vastustaneet voimat ennustivat ulkomaalaisten opiskelijoiden into hakea suomalaista koulutusta ei romahtanut. Osassa yliopistoista, kuten Tampereella, hakijamäärät jopa nousivat. Joissakin yliopistoissa oli toki myös laskua, mutta hakijoita oli silti lähes kaikkialla moninkertainen määrä valittaviin nähden.

Ovatko nämä maksavat opiskelijat huonompia opiskelijoita kuin ilmaiseksi opiskelevat? Tuskin, sillä tästäkin meillä on jo dataa aiemmista kokeiluista. Vuonna 2010-2011 Lappeenrannan yliopistossa maksullisuuden piirissä olleet 25 opiskelijaa suorittivat keskimäärin 69,5 opintopisteitä lukuvuonna eli selvästi keskimääräistä opiskelijaa enemmän.

Onko maksuttomuus laadun tae? Tuskin ainakaan niille kiinalaisille opiskelijoille, jotka ovat tottuneet maksamaan korkeakouluopetuksesta myös kotimaassaan.

Onko länsimaiselle korkeakoulututkinnoille kysyntää? Australiassa opiskelee tänä vuonna 554000 kansainvälistä opiskelijaa ja kasvua edellisestä vuodesta on 10 prosenttia.

Onko suomalaiselle koulutukselle kysyntää? Pisa-tutkimustulosten ansiosta suomalainen koulutus on kansainvälisesti erittäin tunnettua ja arvostettua.

Opiskelijaliikkeen keskeisin väite oli, että lukukausimaksut ovat vain välivaihe sille, että maksut tulevat myös suomalaisille opiskelijoille. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin. Jos yliopistot ja korkeakoulut onnistuvat myymään koulutusta voitolla ulkomaalaisille, niin siitä tuleva tuotto jää suoraan korkeakoulujen käyttöön eli hyödyttää suomalaisia opiskelijoita ja nostaa koulutuksen laatua.

Kun nyt voimme osoittaa, että pystymme myymään käyvällä hinnalla aiemmin ilman maksua annettua korkeatasoista suomalaista koulutusta, niin on syytä kysyä onko tämä ollut hölmöläisen hommaa? Jos olisimme jo kymmenen vuotta sitten aloittaneet tämänkaltaisen koulutusviennin ja keränneet siitä tuloja, niin olisiko meillä tällä vaalikaudella jouduttu leikkaamaan yliopistojen ja korkeakoulujen määrärahoja? Ja olisiko yliopistojemme rankkaus kansainvälisillä listoilla korkeampi, jos jo kymmenen vuoden ajan olisimme kehittäneet koulutustamme kilpailtaessa maksavista ja vaativimmista opiskelijoista?

Arto Satonen
Arto Satonen on eduskunnan varapuhemies.

Leave a Comment