Selviytyvä ja menestyvä kansakunta – entä jatkossa?

Elämme joka hetki menneisyyden ja tulevaisuuden risteyskohdassa. Menneisyyttä on ymmärrettävä, jotta tiedämme mistä olemme tulleet. Menneisyydestäkin on toki monia tulkintoja. Nykyhetkessä teemme joka päivä lukemattomia valintoja. Valinnat vievät meitä eteenpäin. Tulevaisuus on puolestaan osin ennakoimatonta. Emme koskaan pysty täysin tietämään mitä tulevaisuus tuo mukanaan. Edes huomenna. Ihmiskunnan historiassa kahden viime vuosisadan mullistukset ovat olleet niin nopeita ja radikaaleja, että jo tulevina vuosikymmeninä tulemme hyvin todennäköisesti kansakuntana kohtaamaan tilanteita, joita emme vielä edes ymmärrä. Ajan henki on muutosnopeus ja ennalta-arvaamattomuus. Suomessa ja maailmassa.

Ensi vuonna Suomi täyttää itsenäisenä valtiona sata vuotta. On juhlan aika. On aika katsoa kunnioittavasti taaksepäin ja samalla suunnattava katse tulevaisuuteen. Sadassa vuodessa on Suomessa tapahtunut täydellinen muutos. Sata vuotta sitten Suomessa vastasyntyneiden elinajanodote oli miehillä 43,1 vuotta ja naisilla 49,2 vuotta. Olemme siirtyneet byrokratiasta demokraattiseen oikeusvaltioon, taistelleet aseellisesti useita kertoja itsenäisyyttämme puolustaen, rakentaneet ja jälleenrakentaneet sitkeydellä, voittaneet olympiamitaleja (jopa Euroviisut) ja nousseet kansainvälisissä vertailuissa maailman vakaimmaksi ja edistyksellisimmäksi maaksi. Vaurastuimme osaamisemme ja yhteistyökykymme turvin. Vuosisadassa.

Suomen menneisyyden tarina – ja teot – hakevat vertaistaan maailmassa. Meidän on syytä olla ylpeitä. Vaikeuksiakin on matkalla ollut ja olemme myös osanneet olla hankalia. Etenkin toisillemme. Sekin kuuluu maamme menneisyyteen.

Lähes sadan vuoden taipaleemme voi kuitenkin tiivistää yhteen lauseeseen: Olemme olleet selviytyvä ja menestyvä kansakunta. Yhdessä ja erikseen.

Suomalaisuus ja ajatus yhtenäisestä kansakunnasta on historiallisesti vielä nuori ilmiö. Kansakunta on kuitenkin olemassa vahvana itsestään tietoisena mielikuvana, ideana kansasta. Meistä suomalaisista. Jokainen suomalainen merkitsee. Kansamme kohtalon hetkinä juuri tässä on ollut vahvuutemme. Kuten Mannerheim kirjoitti päiväkäskyssään talvisodan päättyessä, ”Olen yhtä ylpeä köyhän maan pojan ja tehdastyöläisen kuin rikkaan miehen tarjoamasta uhrista.” Naiset ja miehet. Suomalaiset. Yhdessä. Päättäväisesti.

Kohta satavuotiaassa Suomessa on välttämätöntä itsemme takia esittää kysymys: Millainen Suomi on ja mitä suomalaisuus merkitsee – tulevaisuudessa? Tai paremminkin: Millaisen Suomen ja suomalaisuuden haluamme luoda? Mikä on Suomen tulevaisuuden idea? Risteyskohdassa katsomme nyt tulevaisuuteen. Suomen tulevaisuuden idea vaatii kirkastamista.

Olen viime vuoden aikana pohtinut monien suomalaisten kanssa Suomen tulevaisuuden ideaa ja sen mukaista tarinaa. Yhteenvetona voin todeta, että ideoita, uskoa ja halua yhteenvastuullisuuteen Suomesta löytyy. Siitä olen ollut ilahtunut.

Yhteinen idea antaa meille suunnan kansakuntana. Tarvitsemme kirkkaan idean ja sen mukaisen tarinan. Ihmiset ovat aina tarvinneet. Tuhansien vuosien ajan tarinat ovat totuttaneet ihmiset lähes syntymästä alkaen ajattelemaan tietyllä tavalla, käyttäytymään tiettyjen normien mukaisesti, haluamaan tiettyjä asioita ja noudattamaan tiettyjä sääntöjä. Tätä kutsutaan kulttuuriksi. Yuval Noah Harari kirjoittaa hyvin kirjassaan Sapiens, Ihmisen lyhyt historia, miten vuosituhansien aikana ihmiset ovat punoneet uskomattoman monimutkaisen tarinaverkoston ja miten paljon tarinoilla on valtaa. Jokaiselle kulttuurille on muodostunut omat uskomuksensa, norminsa ja arvonsa, ja ne ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Kulttuuri muuttuu sisäisten ja ulkoisten tapahtumien myötä, ja vuorovaikutuksessa muiden kulttuurien kanssa. Myös talous, politiikka ja uskonto muokkaavat kulttuuria. Pienet teotkin. Tarina muuttuu joko itsestään tai ohjattuna.

Tarinan vaikeus ei piile itse kertomisessa vaan siinä, että saa muut uskomaan tarinaan ja sen voimaan. Mutta ihmiset rakastavat tarinoita. Tarinat myös jäävät mieleen. Tietoisuuteemme ja alitajuntaamme. Tarina ohjaa kansakunnan identiteettiä ja päämääriä. Tarinaan samaistutaan.

Juhlavuoden lähestyessä haluan kannustaa jokaista suomalaista pohtimaan ja kirkastamaan isänmaamme ideaa ja tarinaa – tulevaisuutta. Ja mitä juuri minä olen valmis tekemään sen eteen? Tarinan voima on sitä seuraavissa teoissa. Muiden tarinaa emme halua. Sen verran itsepäisiä me suomalaiset olemme.

Mikä on Sinun mielestä Suomen tulevaisuuden idea ja sen mukainen tarina?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Jarno Limnell
Kyberturvallisuus-alan professori Aalto-yliopistossa.

Leave a Comment