Sauli Niinistön tehtävä on viedä Suomi Natoon

Suomen turvallisuus, alueellinen koskemattomuus ja poliittinen riippumattomuus voidaan tulevaisuudessa taata vain vahvan yleisen asevelvollisuuden ja Nato-jäsenyyden yhdistelmällä.

Olin ja olen innostunut tasavallan presidentti Sauli Niinistön ilmoituksesta lähteä tavoittelemaan toista presidenttikauttaan ilman puoluesidonnaisuuksia oman valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Siitä huolimatta, että Niinistö kuuluu eniten arvostamiini suomalaispoliitikkoihin kautta aikojen, en ole aina ollut vakuuttunut hänen ulkopoliittisesta linjastaan. Nykyään olen. Selitän, miksi.

Olen aina kannattanut Suomen Nato-jäsenyyttä. Minusta on itsestään selvää, että Suomi kuuluu muiden läntisten maiden joukkoon, jotka yhdessä puolustavat koskemattomuuttaan ja liberaalin demokratian arvoja. Vaikka Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump herättää Euroopassa paljon vastustusta, kyse on pitkässä ajan virrassa lyhytaikaisesta kuohunnasta. Länsi-Euroopan turvallisuuden tae oli läpi kylmän sodan Nato. Vain se takasi sen, ettei Länsi-Eurooppa luhistunut totalitaristiseen neuvosto-kommunismiin. Nato on myös Euroopan maiden keskinäinen turvajärjestely – myös tuleva EU:n puolustusulottuvuus nojaa keskeisten valtionpäämiesten Natoon.

Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteinen puolustusjärjestely on epävarmaksi muuttuneessa maailmassa edelleen paras ja ainoa varma tae Euroopan – ja myös Suomen turvallisuudelle.

Olen toisinaan ollut pettynyt siihen, ettei presidentti Niinistö ole julkisesti puolustanut Suomen Nato-jäsenyyttä.
Olen kuitenkin ymmärtänyt, että Suomen länsiliittoutumisen varmistaminen ei ole helppo tehtävä, jossa asiasta eniten ääntä pitävä saisi parhaiten tuloksia aikaiseksi. Niinistön tyyli on vähäeleinen, vaatimaton, puheessa kryptinen, mutta tuloksissa varma.
Niinistö toteuttaa paasikiveläistä ulkopolitiikkaa, jonka ydinajatus on kytkeä Suomea niin paljon länteen kuin vallitsevat tosiasiat antavat myöten.

Se edellyttää määrätietoista, mutta harkittua etenemistä. Se edellyttää turvallisuusympäristön jatkuvaa seuraamista. Se edellyttää oikea-aikaisuutta. Se edellyttää neuvotteluita.

Yksi keskeinen seikka Suomen Nato-jäsenyyden suhteen usein unohtuu. Prosessi ei tapahdu sormia napsauttamalla. Prosessin ajaksi tarvitaan yksipuoliset turvatakuut Yhdysvalloilta. Suomen täytyy tietää, mitä se saa. Luotan tässä hankalassa luovimisessa täysin Niinistön arviointikykyyn ja taitoon. Pelkkä väärä ajoitus saattaa olla Suomen kannalta kohtalokas.

Tasavallan presidentti hakee nyt kansanliikkeen kautta itselleen vahvaa mandaattia toiselle kaudelleen. Toisella kaudella vahvan kannatuksen turvin Niinistöllä on aiempaa vahvempi asema osoittaa johtajuutta ulkopolitiikassa.

Uusimpien kyselyiden mukaan Niinistö olisi saamassa yli 70 prosentin kannatuksen tulevissa presidentinvaaleissa. Näin laaja kansansuosio ja luottamus mahdollistaisi presidentille nykyoloissa poikkeuksellisen mandaatin toimia Suomen oikean intressin mukaan ja turvata maamme turvallisuus vuosikymmeniksi eteenpäin.

Meillä on nyt kuitenkin edessämme mahdollisuus, jossa poikkeuksellisen suosittu ja puoluepoliittisesti riippumaton presidentti voi harkiten ja oikea-aikaisesti tehdä päätöksen Suomen viemisestä Natoon.

Älkää kuitenkaan odottako, että ainakaan vaalien aikaan Niinistö sanoisi mitään Suomen Nato-jäsenyydestä. Ennenaikainen puhuminen asiasta vaarantaisi Suomen turvallisuuden vakavalla tavalla. Myös eduskunnan Nato-selvityksessä todettiin, että Venäjä todennäköisesti reagoisi Suomen Nato-jäsenyyden hakemiseen jollain tavalla. Siksi täytyy olla aivan varma ajankohdasta ja päätöksestä lähteä hakemaan Nato-jäsenyyttä. Se edellyttää myös asialle suotuisaa eduskunnan kokoonpanoa. En usko, että se on ongelma. Jos pääministeri, hallituspuolueiden puheenjohtajat ja presidentti ovat yhdessä päättäneet asian, eduskunnasta kyllä löytyy enemmistö.

Tämä mahdollisuus on ainutkertainen, siihen on tartuttava.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Francis McCarron
Francis McCarron on yrittäjä, Lahden kaupunginvaltuutettu ja valtiotieteiden maisteri.

One thought on “Sauli Niinistön tehtävä on viedä Suomi Natoon

  1. Ongelma on, ettei Niinistö aidosti kannata Suomen Nato-jäsenyyttä. Presidentti Putin on ilmeisesti säikyttänyt Niinistön perin pohjin, ja se on luettavissa tuskaisista ilmeistä, jotka Niinistöllä on tavatessaan presidentti Putinia.

    Ratkaiseva teko, millä Niinistö osoittaa, ettei kannata Suomen Nato-jäsenyyttä, oli kansanäänestyksen vaatiminen Suomen Nato-jäsenyydestä. Se oli tyhmää politiikkaa ja sitä harrastavat nimenomaan poliitikot, jotka eivät halua Suomea missään nimessä Natoon. Tuo oli ratkaiseva virhe, miksi Niinistö ei ole enää uskottava Suomen Natoon viejä.

    Suomessa saattaisi seuraavissa vaaleissa menestyä presidenttiehdokas, joka kannattaisi aidosti Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt Niinistö jättää ison aukon oikealle puolelleen siirryttyjä syvälle vasemmistoon ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan. Niinistön ensimmäinen Kokoomuksen ulkopuolinen tukija presidenttiehdokkaaksi oli Vasemmistoliiton Suvi-Anne Siimes. Erkki Tuomioja on puhunut lämpimästi Niinistön jatkosta samoin kuin kaikki Suomen jäljellä olevat kommunistit.

Leave a Comment