Sari Essayah, blokkivaali on epärealistinen

Muutama päivä sitten mieleeni palautui jossakin määrin traumaattinen muisto eduskunnasta. Olin samassa hississä Sari Essayahin (kd:n kansanedustaja) kanssa menossa alaspäin kohti eduskunnan vanhan ja uuden puolen yhdyskäytävää. Kävimme hississä sympaattisen Sarin kanssa normaalia keskustelua ja olisin mielelläni jatkanut sitä 80 metriä pitkällä maanalaisella yhdyskäytävällä.

Toisin kävi. Sari lähti kävelemään hänelle ilmeisesti aivan normaalilla kävelyvauhdilla, jossa olisin hädin tuskin pysynyt mukana juostenkaan. Sopersin jotakin puolustuksekseni ja sain ystävällisen ymmärtävän käden heilautuksen ja hymyn.

Muistin tämän, kun Sari Essayah nyt kd:n puheenjohtaja ehdotti Verkkouutisissa, että Suomessakin voitaisiin siirtyä ns. blokkivaaleihin, Ruotsin mallin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että ennen vaaleja jotkin puolueet ilmoittaisivat pyrkivänsä eduskuntavaalien jälkeen muodostamaan yhdessä hallituksen. Ilmeisin tällainen blokki olisi neljän porvaripuolueen muodostama koalitio, johon kuuluisivat kd:n lisäksi Keskusta, kokoomus ja RKP. Nykyisessä eduskunnassa ryhmittymällä olisi hyvin niukka 101 paikan enemmistö. Kuvitellaan, että hallitus olisi syntynyt tältä pohjalta.

Oppositio olisi lähes yhtä vahva, sillä olisi siis 99 paikkaa. Hallitus kaatuisi helposti poissaolijoihin, etenkin, jos puhemies, joka ei äänestä, olisi hallituspuolueesta.

Entä sitten?

Hallituksen nurin äänestänyt oppositio ottaisi tietysti vastuun ja alkaisi koota uutta hallitusta. Loogista olisi, että sen puolueet laatisivat ensin yhteisen hallitusohjelmaluonnoksen, jolle sitten alkaisivat etsiä tukea kaatuneen hallituksen puolueista.

Ei taitaisi syntyä yhteisymmärrystä perussuomalaisten ja vihreiden sekä vasemmistoliiton kesken. Kahden jälkimmäisen kesken kyllä. Mutta perussuomalaiset joutuisivat näitä muistuttamaan siitä, että heillä on eduskuntapaikkoja puolitoistakertainen määrä näiden kahden yhteenlaskettuun määrään verrattuna ja sen pitää näkyä myös hallitusohjelmassa. Sellaista epäpyhää allianssia ei syntyisi, niin monenmoista kombinaatiota kuin Suomen politiikassa on nähtykin.

Tämän totta kai ymmärtävät demarit. Olen varma, että opposition yhteisiä välikysymyksiä ei olisi tälläkään kaudella nähty, jos porvarihallitus olisi syntynyt. Nyt niitä on jokunen ollut, koska se on ollut ”turvallista”, oppositiopuolueet tietävät, että hallitus ei kaadu.  Tämä on sinänsä paradoksaalista, koska välikysymyksen alkuperäinen tarkoitus on saada hallitus nurin.

Sari Essayahin ehdotus on raikas, mutta epärealistinen. Keskusta ei halua pelata punamultakorttia, eli sdp-yhteistyötä, kädestään siitäkin huolimatta, että edellisestä sellaisesta 2003-07 jäi monelle mukana olleelle melkoisen kitkerät muistot.

Jääköön siksikin tällä erää pohtimatta, kumpi olisi äänestäjän kannalta reilumpaa, ottaa suoraan kantaa hallituspohjaan vai tyytyä jakamaan puolueille kortit, joilla nämä sitten voivat muutaman viikon tai kuukauden pelata hallituspeliä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Heikki A. Ollila

Heikki A. Ollila (kok.) on kunnallisneuvos ja entinen kansanedustaja.


Leave a Comment