Säästäkää meidät vaaliähkyltä

Hallitus on päättänyt, että maakuntavaalit ovat ensi vuoden lokakuussa. Niitä ennen pidetään presidentinvaalit tammikuussa ja tarvittaessa toinen äänestyskierros helmikuussa. Keväällä 2019 järjestetään eduskuntavaalit ja europarlamenttivaalit parin kuukauden välein.

Tämä on liikaa. Vaaliosanotto on ollut alenemaan päin, eikä ylitarjonta sitä ainakaan lisää. Myös vaalikampanjoinnissa saatetaan nähdä uupumisen merkkejä.

Viime vuosikymmeninä korkeimmat äänestysprosentit on saatu presidentinvaaleissa. Nyt nekin saattavat notkahtaa vaaliasetelman epätasaisuuden vuoksi. Heikoin vaaliosanotto on ollut europarlamenttivaaleissa. Jos maakuntavaalit pidetään suunnitelman mukaisesti erillisinä, on vaara että niissä äänestyksestä tulee ennätyksellisen laimeaa.

Edustuksellisen demokratian lattialankut narisevat, jos käytännöksi alkaa muodostua, että alle puolet äänivaltaisista kansalaisista käyttää ääntään. Vaikka vaaleilla valittavien toimielinten valtakirjan vahvuus ei virallisesti olekaan sidoksissa vaaliosanottoon, niiden arvostus on siitä ilmeisen riippuvainen.

Siksi olisi toivottavaa, että kaavailtu puoluesihteerityöryhmä panisi puolueiden lyhyen aikavälin taktiset intohimot syrjään ja valmistelisi vaalien yhdistämistä. Maakuntavaltuustot voitaisiin valita keväällä 2019 samanaikaisesti eduskunnan kanssa, ja molemmat vaalit lisäksi yhdistää ajallisesti europarlamenttivaalien kanssa. Eurovaalien ajankohta ei ole yksin Suomen päätettävissä, mutta sitä on jäsenvaltioiden yhteisellä päätöksellä siirrelty ennenkin.

Näin menetellen olisi mahdollista, että yhdistettyjen vaalien äänestysaktiivisuus nousisi 70 prosentin tienoille. Se on läntisten demokratioiden piirissä jo kohtuullista tasoa, vaikka pohjoismaisessa vertailussa aihetta hurraamiseen ei olisikaan.

Pitemmällä tähtäyksellä kunta- ja maakuntavaalit olisi yhdistettävä.

Haaveet vaaliosanoton helpottamisesta verkkoäänestysmahdollisuudella voidaan unohtaa niin pitkäksi aikaa kuin pystytään kehittämään hakkeroinnille immuuni äänestysjärjestelmä. Näillä näkymin siihen menee runsaasti aikaa.

Sinänsä kannatettava ajatus äänestysikärajan alentamisesta saattaisi toteutuessaan merkitä vaaliosanoton heikkenemistä entisestään.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Jussi Isotalo

Jussi Isotalo on kokoomuksen entinen puoluesihteeri.


Leave a Comment