Robotit ovat myöhässä

Teknologinen kehitys herättänyt meissä pelkoa, että mitä työtä me voimme tehdä tulevaisuudessa. Jääkö arkiselle ihmiselle tekemistä, kun robotit ottavat viimeisetkin työt haltuunsa? Jääkö meistä suurin osa tulevaisuudessa nauttimaan perustuloa ja vain osa on oikeasti työelämässä?

Pelot ovat ymmärrettäviä, mutta kovin ennenaikaisia. Näitä pelkoja on ollut historiassa myös usein. Todellinen ongelma teknologisen kehityksen suhteen on päinvastainen: kehitys on tällä hetkellä kaikilla keskeisillä mittareilla liian hidasta. Maailma muuttuu liian hitaasti, ei liian nopeasti.

Talouskasvu riippuu pitkällä aikavälillä kahdesta tekijästä. Nämä tekijät ovat työikäisten ihmisten määrästä ja tuottavuudesta. Tällä hetkellä hyvin monet maat ovat tulemassa tilanteeseen, jossa työikäisten määrä alkaa laskea. Suomi ei ole erityisen huono maa tässä suhteessa, vaikka työikäisten kasvu loppui varsin aikaisessa vaiheessa.

Tällöin talouskasvun lähteeksi jää työvoiman tuottavuuden kasvu. Tuottavuutta voidaan yksinkertaisesti mitata bruttokansantuotteella jaettuna käytetyillä työtunneilla. Mitä korkeampi tuottavuus, sitä enemmän bruttokansantuotetta syntyy suhteessa tehtyyn työhön. Tuottavuuteen vaikuttavat investoinnit, työvoiman koulutus, sektorien väliset siirtymät ja erityisesti teknologinen kehitys. Tarvitsemme kaikkia näitä tekijöitä, jotta elintasomme nousee.

Tämänhetkinen suuri mysteeri on, että kaikissa länsimaissa työn tuottavuuden kasvuvauhti on heikkoa. Yhdysvalloissa, joka monella tapaa on johtava maa tuottavuudessa, kasvuvauhdin oletetaan olevan tänä vuonna negatiivinen. Viimeisen kymmenen vuoden aika työn tuottavuuden kasvu on jäänyt noin yhteen prosenttiin, kun se toisen maailmansodan jälkeen pitkään oli kolmessa prosentissa. Yhdysvalloissa työvoima kasvaa ja tätä kautta talouskin kasvaa, mutta historiaan nähden alhaisesti.

Ekonomistit eivät ole varmoja, mistä heikko tuottavuuden kasvu johtuu. Se on selvää, että investointien taso on jäänyt alhaiseksi myös Yhdysvalloissa. Lisäksi monet merkit viittaavat siihen, että teknologinen kehitysvauhti on viime vuosina hidastunut. Pessimistit sanovat, että maailmasta puuttuvat todellisuudessa isot innovaatiot. Ja kun isot innovaatiot puuttuvat, ei ole myöskään todellista tarvetta investoida uusiin teknologioihin, palveluihin ja saati tehtaisiin. Isoksi innovaatioksi ei valitettavasti riitä, että voimme päivittää helposti Facebookia kännykästä.

Osa tuoreista tutkimuksista tarjoaa optimistisemman tulkinnan kehityksestä. Parhaimpien yritysten tuottavuus kehittyy edelleen hyvin. Tämä ei kuitenkaan välity aikaisemmalla tavalla muihin yrityksiin. Yhdysvalloissa tämän syyksi epäillään kilpailun ja yritysten dynamiikan heikkenemistä. Piilaakson vahvan imagon takana uusien yritysten perustaminen on hidastunut todellisuudessa jo pitkään. Samaan aikaan useamman toimialan kilpailu on keskittynyt ja vaihtuvuus isoissa yrityksissä on alhaista. Elon Muskin Teslan iso uutisarvo tulee siitä, että pitkästä aikaa alalle tulee ylipäätänsä uusi kilpailija, tosin markkinaosuudelta edelleen hyvin pieni.

Optimistit luottavat, että nykyinen teknologinen kehitys tuo pian seuraavan teollisen vallankumouksen. Tämä olisi hyvä uutinen, koska juuri sitä elintasomme kasvu vaatii. Tällä hetkellä digitalisaatio, robotiikan kehittyminen tai ns. big data heijastuvat kasvuun kuitenkin vielä vaatimattomasti.

Robottien tuloa ei siis pitäisi pelätä. Sen sijaan meidän pitää olla huolissamme siitä, että ne ovat kovin myöhässä. Löydämmekö keinoja, joiden avulla voimme tukea ja nopeuttaa kehitystä?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Risto Murto
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.

Leave a Comment