Ratkaisu kohtaanto-ongelmaan olemassa

Sipilän hallitus valmistautuu puoliväli- ja kehysriiheensä talous- ja työllisyysteemat kärjessä. Pienikin kasvu työllisyydessä on merkittävä edistysaskel, kun ratkaistaan julkisen talouden epätasapainoa.

Väitän, ettei hallitus pysty ratkaisemaan merkittävintä kysymystä, eli työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ilman, että työkalupakkiin lisätään aikuiskoulutukseen panostaminen.

Tähän mennessä hallituksen työkaluiksi on mainittu mm. työmarkkinoiden uudistaminen, kannustinloukkujen purkaminen sosiaaliturvaa uudistamalla, korkeakoulujen pääomittaminen ja perhevapaiden uudistaminen. Näitä keinoja toki tarvitaan, mutta fakta on se, ettei työnantaja palkkaa ketään vain innokkuuden perusteella, jos ammatissa vaadittava osaaminen puuttuu.

Vuoden lopulla avoimia työpaikkoja oli TE-toimistoissa lähes 70 000 ja samaan aikaan työttömien määrä oli laskenut alle 360 000. Mikseivät työttömät työllisty näihin avoimiin paikkoihin?

Työmarkkinat ovat muuttuneet sellaisiksi, että meillä on vähän työpaikkoja, joissa rutiininomaiset tehtävät luontuvat keneltä tahansa. Robotiikka, tietotekniikka ja automatiikka muuntavat tai tuhoavat ammatteja samalla kun uusia työpaikkoja syntyy palveluihin ja asiantuntija-ammatteihin. Jopa kolmanneksen ammateista ennakoidaan katoavan tulevan 15 vuoden aikana.

Alalta toiselle ja ammatista toiseen vaihtaminen ei ole yksinkertaista. Aikuiskoulutuksesta on leikattu ja mm. aikuiskoulutustuen ehtoja heikennettiin hiljattain, vaikka aikuiskoulutustuen avulla nimenomaan voidaan pidentää työuria ja parantaa työllisyyttä.

Aikuiskoulutukseen pääsyn vaikeutuminen heikentää ammatista toiseen siirtymistä. Lisäksi Suomessa on ollut jo useita vuosia noin 300 000 aikuista ilman ammatillista tutkintoa ja nyt saman verran työttömiä kaipaa osaamisen päivittämistä. Lisäksi työssä olevan väestön osaamista tulisi jatkuvasti päivittää.

Toivon, että hallituksen riiheen valmistautuessaan miettii, voidaanko heikennysten sijasta tukea työssä käyvien kouluttautumista, joka ennalta ehkäisee työttömyyttä? Nyt yksilön kannata toinen vaihtoehto on jättäytyä työttömäksi ja opiskella työttömyysturvalla. Tämä on huomattavasti kalliimpaa yhteiskunnalle.

Koulutusleikkausten jälkeen vaarana on, että aikuisten on entistä vaikeampi päästä vaihtamaan ammattia. Niukkuutta jaettaessa painopiste saattaa siirtyä nuorten kouluttamiseen. Nuoren voitto ei saisi kuitenkaan koitua aikuisten tappioksi.

Aikuiskoulutuksen alasajon sijaan sen vahvuus, ohjauksellinen ote, on otettava käyttöön. Ammatillisen aikuisopettajan työn ydin on henkilökohtaistaminen. Tätä osaamista olisi hyödynnettävä tilanteessa, jossa TE-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille.

TE-palvelujen tuottamisesta pitäisi voida sopia myös aikuiskoulutusta tarjoavien oppilaitosten kanssa. Siellä on jo valmiina osaaminen, henkilöstö, tilat ja laitteet. Tämä mahdollistaisi yhden luukun periaatteella neuvonta – ja tiedotuspalvelut laajemmin työttömille, työttömyysuhan alaisille, uran vaihtajille, opiskelijoille sekä niille, jotka hakeutuvat omaehtoisesti opiskelemaan. Myös ammatillisen koulutuksen järjestäjillä laajemmin ja ammattikorkeakouluilla on osaamista lähteä ratkomaan kohtaanto-ongelmaa, kun siihen vain annettaisiin mahdollisuus.

Kun kilpailukykyämme halutaan parantaa, kannattaa muistaa, että Suomen kilpailuvalteista tärkeimpiä on osaava työvoima. Kauanko tämä kilpailutekijä kestää kolhuja vai onko se jo katoava luonnonvara?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.


One thought on “Ratkaisu kohtaanto-ongelmaan olemassa

  1. Olen samaa mieltä Heljän aikuiskoulutuksen merkityksestä. Kokemuskin on hyvin samanlainen.

Leave a Comment