Ratikka on kasvun veturi

Bergenin kaupunki Norjassa on Pohjoismaiden tuorein raitiotiekaupunki. Siellä valmistui ratikan ensimmäinen vaihe vuonna 2008 ja tänä vuonna valmistuu kolmas vaihe lentokentälle. Vaikutukset ovat olleet hämmästyttäviä.

Sain kuulla niistä Bergenin seudun elinkeinojohtajalta Ole Hopelta, joka vieraili Tampereella helmikuussa. Ole Hope kertoi olleensa aikaisemmin ratikan vastustaja, mutta muuttaneensa mieltään 180 astetta nähtyään raitiotien vaikutukset liikenteeseen ja kaupungin kasvuun.

Raitiotie nosti kuudessa vuodessa joukkoliikenteen matkustajamääriä 60 prosentilla. Toki siihen vaikuttivat myös bussiliikenteen tarjonnan lisääminen ja tietullit, millä Norjassa joukkoliikenneinvestointeja rahoitetaan. Autoliikenteen määrä sen sijaan on kääntynyt laskuun, mikä on puhdistanut vuorten välisessä laaksossa sijaitsevan Bergenin ilmaa.

Mutta eniten Ole Hope on hämmästynyt raitiotien aiheuttamasta kasvusykäyksestä. Raitiotielinjan varrelle on noussut asuntoja, palveluja ja liikealueita niin vauhdikkaasti, että nämä pääosin yksityiset investoinnit ylittävät jo 14-kertaisesti raitiotieinvestoinnin ja Bergenissä odotetaan investointien ylittävän tulevina vuosina 20-kertaisesti ratikkahankkeen kustannukset.

Moderni raitiotie on muuallakin havaittu olevan vähintään yhtä paljon kasvun alusta kuin joukkoliikennehanke. Sujuva, nopea ja miellyttävä ratikka houkuttelee asukkaita ja palveluyrityksiä pysäkkien ympäristöön. Se tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta ja luo urbaania vetovoimaa sinnekin, missä aiemmin oli vain unohdettuja lähiöitä tai niiden vaisuja välialueita.

Kasvukeskuksille ratikka on suuri mahdollisuus rakentaa kestävää kaupunkia. Raitiotie yhdistää kasvavien kaupunkien ”kuumat pisteet”, hot spotit, kuten kampusalueet, keskustan kulttuurikohteet ja yritysalueet toisiinsa. Ei siis ihme, että 1980-luvun alun jälkeen Euroopassa on avattu tai suunnitteilla lähes 100 uutta raitiotiejärjestelmää.

Niiden joukossa ovat myös Tampereen, Turun ja pääkaupunkiseudun uudet ratikkalinjat.

Tampereella olemme laskeneet, että ensimmäisen raitiotien varrelle syntyy uusia asuntoja noin 7 miljardin euron arvosta. Lisäksi ratikkalinja yhdistää kasvavan keskustan ja yliopistojen laajentuvat kampusalueet sekä yliopistollisen sairaalan toisiinsa nopealla joukkoliikennevälineellä. Kiinteistöjen arvo kasvaa, täydennysrakentaminen vauhdittuu ja uusia alueita voidaan ottaa kaupunkikehityksen piiriin.

Valtiolla on hyvät perusteet kehittää uusia rahoitusinstrumentteja ratikkahankkeiden tueksi, esimerkkinä asuntorahaston varojen käyttäminen. Ratikka tuo rahat moninkertaisesti takaisin kaupunkien kasvun vauhdittajana. Tampereen ratikan on laskettu tuovan 77 asuntoa jokaista raitiotiehen investoitua miljoonaa kohden. Ratikka on kasvun veturi.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Anna-Kaisa Ikonen
Anna-Kaisa Ikonen on Tampereen pormestari.

Leave a Comment