Presidenttipelin nimet – tästä se lähtee

Presidentinvaalit käydään vasta 2018, mutta Matti Vanhasen innokkuus asettua ehdolle aikaisti keskustelua aika lailla. Nämä vaalit herättävät usein niin vaaliväsyneen äänestäjäkunnan, vaikka presidentin valtaa on takavuosista kavennettu aika lailla. Miltä sitten asetelmat näyttävät, kun vaaleihin on vajaat kaksi vuotta aikaa?

Kokoomus voi lähteä vaaleihin levollisin mielin – jos istuva presidentti asettuu ehdolle toiselle kaudelle. Presidentti Sauli Niinistö on arvostettu äänestäjien keskuudessa, joten voitto suoraan ensimmäisellä kierroksella on mahdollisuuksien rajoissa. Tosin varmaa tämä ei ole, jos muut puolueet asettavat ehdolle parhaat voimansa. Vaalien lähestyessä tilanteella on taipumus tasaantua; tästä voi useampi entinen suursuosikki kertoa tarinansa. Lisäksi kenelläkään ei tunnu olevan tietoa Niinistön aikeista; asettuuko hän uudestaan ehdolle? Jos ei, on kokoomus täysin uudessa tilanteessa. Korvaavaa ehdokasta ei helpolla ole löydettävissä, kun menestyäkin pitäisi. Jan Vapaavuori ja Jyrki Katainen tulevat ensimmäisinä mieleen, Paula Risikkokin voisi tulla kysymykseen. Mutta kaikilla näillä on omat heikkoutensa, eikä edes paikka toisella kierroksella olisi kirkossa kuulutettu.

Keskusta yrittää Matti Vanhasen avulla pitkää kiriä. Mutta on vaikea nähdä millä eväillä Vanhanen menestyisi paremmin kuin 2006, kun hän oli vaaleissa mukana pääministerinä. Tai paremmin kuin Paavo Väyrynen 2012, jolloin ehdokas oli olennainen osa keskustan nousua takaisin vakavasti otettavaksi puolueeksi. Väyrynen on sittemmin käytännössä jättänyt keskustan, heikentäen joiltain osin Vanhasen mahdollisuuksia menestyä. Harva uskoo Vanhasen kampanjan lähtevän lentoon, oli istuva presidentti kisassa mukana tai ei.

SDP:n piirissä on jo vuosia arveltu Eero Heinäluoman haluavan ehdokkaaksi. Puolueen piirissä monet luovat odottavia katseita toiseen entiseen puheenjohtajaan, eli Jutta Urpilaiseen. Edelliset presidentinvaalit jättivät syviä haavoja demariytimeen – kävelevä puoluelegenda Paavo Lipponen jäi lähtötelineisiin. Riski sen toistumiseen on todellinen uhka, ja se nostaa Urpilaisen osakkeita demaripörssissä. Todennäköisesti hyvin miesvaltaisessa ehdokaskaartissa ulkopolitiikan, ja nykyään myös esiintymisen, hyvin hanskaava Urpilainen voi olla yllättävänkin suosittu.  Jäsenäänestys pelkästään Heinäluoman ja Urpilaisen välillä olisi monen mielestä enemmän uhka kuin mahdollisuus, joten mukaan pitäisi ottaa myös vaikka Ilkka Kantola ja Tuula Haatainen.

Perussuomalaiset ovat yhden kortin varassa. Puheenjohtaja Timo Soinin tähti on laskusuunnassa, mutta vain hänellä on mahdollisuudet saada kaksinumeroinen luku vaalien ensimmäisellä kierroksella. Toinen kierros on kuitenkin auttamattoman kaukana. Tilanne on entistä heikompi jos SDP asettaa ehdolle Heinäluoman, mutta todelliset vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä. Raimo Vistbacka on jo ulkokehällä, ja Jussi Niinistön uskottavuus ei näihin kisoihin riitä – ainakaan vielä. Puolueen naiskärkinimet ovat näihin karkeloihin varsin kevyitä, mutta Soinin mahdollinen kisan väliin jättäminen voi nostaa esim. Pirkko Mattilan mukaan spekulaatioihin.

Vihreät saivat viime kerralla jättipotin Pekka Haaviston kautta. Suvaitsevainen Suomi asettui hänen taakseen pitkälti jo vaalien ensimmäisellä kierroksella, ja lopullisesti toisella kierroksella.  Haavisto on sittemmin piiloutunut totaalisesti; harva tietää hänen olevan politiikassa mukana enää ollenkaan. Lisäksi Haavistolla on ihan samat handicapit kuin vuonna 2012, joten on vaikea uskoa hänen kykenevän uusimaan edellisvaalien suoritusta ainakaan täysimääräisesti. Haaviston mahdollisuuksia heikentäisi myös Urpilaisen ilmestyminen vaaleihin mukaan, joten vihreiden piirissä Heinäluoman ehdokkuudella on paljon kannatusta. Haaviston jälkeen vaihtoehtoja on vähänlaisesti. Valtakunnanpolitiikan kolmas Niinistö, Ville, on suosittu, mutta nämä vaalit tulevat liian aikaisiin. Vihreän eliitin muut jäsenet ovat joko liian vähän aikaa tai liian kauan mukana olleita, vaikea nähdä kuka pystysi astumaan Haaviston isoihin saappaisiin.

Eduskunnan pienpuolueista KD ja RKP asettanevat oman ehdokkaan. KD:n luontainen ehdokas on entinen puheenjohtaja Päivi Räsänen, mutta uskonnollinen fundamentalismi ei vie muuta kuin marginaaliin. Uskolliset jäävät vähiin, kun monet peruskannattajat karkaavat jo ensimmäisellä kierroksella muiden ehdokkaiden taakse. RKP:llä on parempi mahdollisuus saada peruskannattajansa esimerkiksi Stefan Wallinin taakse, mutta Elisabeth Rehnin kannatus 1994 vaaleissa on kaukainen muisto vain. RKP kuitenkin pelkää kuollakseen, että suomenruotsalaiset tottuvat äänestämään muiden puolueiden ehdokkaita, joten kisaan pitää päästä mukaan. Jonain päivänä tyylikäs ja arvostettu Carl Haglund on kelpo ehdokas, mutta 2018 tulee liian nopeasti vastaan.

Vasemmistoliitto saattaa hyvinkin jättää vaalit väliin, ja vapauttaa kannattajansa SDP:n ja vihreiden ehdokkaiden taakse. Puolueen ehdokkaalla on vähäiset mahdollisuudet menestyä, vaikka Paavo Arhinmäki vaalipaneeleja piristäisikin. Vaalien väliin jättäminen säästäisi rahaa. Eduskuntavaalit 2019 ovat presidentinvaaleja käytäessä nurkan takana, siellä vasemmistoliitolla olisi tarvetta menestyä.

Oma lukunsa on sitten Väyrynen. Politiikan grand old man saattaa hyvinkin ilmestyä lähtöviivalle, joidenkin kiusaksi ja toisten riemuksi. Järkkymätön usko itseensä toisi tälläkin kertaa kannatusta, mutta vuoden 2012 vaalien suosio jäisi nyt haaveeksi. Väyrysen ehdokkuus on jopa todennäköinen, jos istuva presidentti ei ole kisassa mukana.  Muussa tapauksessa Sauli Niinistö saa nauttia Väyrysen tuesta.

Eduskuntavaalien läheisyys on tiedossa muissakin puolueissa kuin vasemmistoliitossa. Presidentinvaalikampanjan onnistuminen voisi antaa lisää potkua, vaikka oma ehdokas ei olisi edes toisella kierroksella, saati tulisi valituksi. Tämä näkökulma on vahvasti mukana esim. SDP:n pohtiessa omaa ehdokastaan. Pelataanko varman päälle, vai lähdetäänkö rohkeasti hakemaan menestystä hiukan uusin reseptein?

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Tage Lindberg
Kirjoittaja Tage Lindberg (sd.) on politiikan suurkuluttaja.

Leave a Comment