Pohjoismainen palkkanormi

Mitä yhteistä on Suomella ja Islannilla? Ainakin se, että molemmissa valmistellaan paraikaa uutta työmarkkinamallia seuraavaa neuvottelukierrosta varten. Tavoitteena on huolehtia vientimarkkinoilla toimivien alojen kilpailukyvystä ja sitä myöten edesauttaa taloutta muutoinkin. Ruotsissa ja Norjassa tällainen malli on jo käytössä.

Suomessa työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että alkusyksystä 2017 alkavalla liittokierroksella työmarkkinaratkaisut tukevat kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen kilpailukykyä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että palkankorotuslinjassa noudatetaan vientivetoista mallia. Monet käytännön kysymykset ovat kuitenkin vielä auki.

Pohjoismaiden taloudellisessa tilanteessa on suuria eroja, ja Suomi on Pohjoismaista ainoana mukana eurossa. Työmarkkinajärjestelmämme ovat kuitenkin hyvin lähellä toisiaan. Muiden Pohjoismaiden kokemuksista onkin paljon hyötyä, kun suomalaista työmarkkinamallia viritetään tupojen jälkeiseen aikaan.

Suomen mallia kehitettäessä suurennuslasin alla on ollut erityisesti Ruotsi – eikä ihme. Onhan Ruotsi paitsi naapurimaa, myös yksi keskeisin Suomen kilpailija vientimarkkinoilla ja onnistunut lisäksi työmarkkinaratkaisuissaan kadehdittavan hyvin. Ruotsissa teollisuusnormiksi tai palkkanormiksi kutsuttuun työvoimakustannusraamiin siirryttiin jo parikymmentä vuotta sitten.

Ruotsissa vientivetoisen työvoimakustannusraamin kannatus on edelleen vahvaa, vaikka murtamishalukkuutta on palkansaajapuolella ollut viime aikoina aiempaa enemmän ilmassa. Myös tasa-arvonäkökulman huomioiminen mallin puitteissa on aiheuttanut Ruotsissa päänvaivaa. Ruotsalaisten mukaan parempaa mallia ei ole kuitenkaan toistaiseksi keksitty.

Ruotsissa on tänä vuonna meneillään mittava, 500:aa sopimusta koskeva työmarkkinakierros. Siellä on tänä vuonna nähty jo 22 työtaisteluvaroitusta ja menetetty tähän mennessä 10 000 työpäivää niihin liittyneissä työtaisteluissa. Vertailun vuoksi: Ruotsissa ei menetetty viime vuonna työtaisteluissa käytännössä lainkaan työpäiviä. Suomessa niitä menetettiin viime vuonna 109 000.

Vaikka palkkanormia on Ruotsissa kritisoitu, ovat tämän vuoden työmarkkinakonfliktit lopulta koskeneet pääasiassa muita asioita. Vaikeimmissa riidoissa framilla ovat olleet erityisesti palkkausjärjestelmät ja eläkkeet.

Pienelle huomiolle on jäänyt, että Ruotsin lisäksi myös Norjassa sovelletaan mallia, jossa kilpailulle alttiit alat määrittävät ”palkkanormin” muille sektoreille. Rikkaassa, mutta öljynhinnan laskusta ja vientiyritystensä kilpailukyvystä huolestuneessa Norjassa on kehitetty Frontfag-mallista sitovampaa vuodesta 2013 lähtien.

Malli onkin nykyisin saanut laajan hyväksynnän julkista sektoria myöten, ja Ruotsin tapaan sitä tuetaan myös työriitojen sovittelussa. Norjassa palkat eivät ylipäätään ole olleet suuri työriitojen kohde viime aikoina. Palkankorotusraami on ollut selkeä ja sopimusneuvottelujen painopiste on ollut muissa asioissa. Työpaikkojen turvaaminen on ollut yksi kantavista teemoista sielläkin.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Minna Helle

Minna Helle on valtakunnansovittelija.


Leave a Comment