Perustuslakivaliokunta – tiukka linja, kehityksen jarru

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on antanut lausuntonsa sote-uudistuksesta. Sen mukaan maakuntaa ei saa velvoittaa yhtiöittämään asiantuntijaneuvontaa sisältäviä ensivaiheen palveluja. Valiokunta näki muutenkin ongelmia markkinoiden hyödyntämisessä sote-palveluissa.

Valiokunnan argumentointia on syytä arvioida. Lausunto heijastaa valiokunnan poliittisia tuntemuksia. Mutta perustelut, joilla yhtiöittämisestä on luovuttava, eivät perustu kiistattomaan perusoikeuksien soveltamiseen eivätkä selkeästi todettuihin vaikutusarvioihin.

Ongelmallisinta lausunnossa on valiokunnan kantojen jatkuva tiukentuminen ratkaisu ratkaisulta. Tämä supistaa jopa vaarallisella tavalla kansanvaltaista parlamentarismia.

Jotta saisimme uudenlaisen näkökulman valiokunnan perusteluihin, teen leikkimielisen kokeen. Sovellan valiokunnan nyt käyttämiä argumentteja erilaiseen, kuviteltuun tilanteeseen, telemarkkinoiden vapauttamiseen. Tällaiselta valiokunnan lausunto mitä ilmeisemmin tänä päivänä näyttäisi.

“Perustuslakivaliokunnan lausunto telemarkkinoiden vapauttamisesta

Hallitus esittää valtion pitkään monopolina olleiden kotimaan kaukopuheluiden, ulkomaanpuheluiden ja matkapuhelinpalveluiden vapauttamista kilpailulle. Samalla Posti-Telelaitos luopuisi teleliikenteen harjoittamisesta ja siirtäisi tämän toiminnon valtion 100%:sti omistamalle osakeyhtiölle Sonera Oy:lle.

Valiokunnan mielestä ehdotetulla sääntelyllä on kiinteä yhteys perustuslain (PL) 12§:n sananvapauteen. Jokaisella on oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta esämättä. Lisäksi sääntelyyn on sovellettava PL 6§:n yhdenvertaisuussäännöstä, jonka mukaan ketään ei saa asettaa eri asemaan ilman hyväksyttävää perustetta. Näin ollen jokaisella on oltava oikeus kohtuuhintaisiin televiestintäpalveluihin kaikkialla maassa yhdenvertaisin edellytyksin.

Valiokunta pitää valtion teletoimintojen yhtiöittämisvelvollisuutta ongelmallisena. Se heikentää kansanvaltaisuutta, koska yhtiöittämispäätös merkitsee varsin laajan tehtäväkokonaisuuden siirtämistä kansanvaltaisen päätöksenteon ulottumattomiin. Kansalaisten vaikuttamismahdollisuus äänestämällä muodostuu etäiseksi. Käytännössä valtio voisi vaikuttaa tällaisen yhtiön toimintaan vain omistajaohjauksella.

Valiokunnan mielestä kilpailua avaavalla uudistuksella on suurella todennäköisyydellä palveluita parantava vaikutus osassa maata. Valiokunta kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että Suomen harvaanasuttuun maahan huonosti sopiva televapausmalli voi heikentää väestöryhmien yhdenvertaisuutta ja vaikeuttaa palvelujen saatavuutta syrjäseuduilla.

Ehdotetussa järjestelmässä tele-toimijat olisivat valtiosta ja Posti-Telestä irrallisia toimijoita. Tämä nykyjärjestelmää hyvin tuntevien mielestä heikentäisi palveluintegraatiota, kun kaikkea ei enää ohjattaisi yhdestä komentopisteestä. Uudistus jättäisi palveluiden saatavuuden kokonaan riippumaan markkinatoimijoista. Tällaisesta palvelurakenteesta tulee monimutkaisesti hallittava ja ohjattava, eikä telepalveluiden turvaaminen kaikille ole ongelmatonta. Olennaista on se, syntyykö markkinoita ylipäätään ollenkaan ja varsinkin käynnistämisvaihe on kriittinen.

Osassa maata saattaa syntyä markkinapuutetilanteita tai jokin palveluntuottaja saattaa mennä konkurssiin. Hallitus esittää, että tällainen puute korjattaisiin julistamalla toimilupa haettavaksi. Valiokunnan mielestä tällainen menettely on hallinnollisesti raskas. Ongelma liittyy nimenomaan yhtiöittämiseen. Jos järjestelmä rakennettaisiin sen varaan, että Posti-Tele voisi itse tuottaa palvelut, ei sääntelyyn sisältyisi nykyisenkaltaista ongelmaa.

Hallituksen esityksessä on tuotu esille EU-oikeudellisia ja kilpailuoikeudellisia näkökohtia, mutta ne ovat puutteellisia eikä yhtiöittämistä ole perusteltu riittävällä tavalla.

Valiokunta katsookin, että esitystä ei voida käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä, koska palveluita ei voida turvata valtakunnallisesti yhdenvertaisella tavalla, jos kaikilla ei ole heti alusta pitäen täsmälleen samanlaisia palveluita koko maassa ja koska julkinen valta teleyhtiönsä yhtiöittämisen kautta ei voi nopeasti turvata telepalveluiden saatavuutta markkinapuutetilanteissa.

Valiokunta on arvoinut ehdotettua lainsäädäntöä myös PL 124§:n kannalta, voidaanko julkinen hallintotehtävä siirtää muulle kuin viranomaiselle.

Valiokunta toteaa, että julkisella hallintotehtävällä viitataan verraten laajaan hallinnollisten tehtävien kokonaisuuteen. Niihin kuuluvat myös lakien toimeenpanoon liittyvät tehtävät. Näin ollen telepalveluiden tarjonta on julkista hallintoa.

Ehdotuksessa siirrettäisiin merkittävä osa telepalveluista yksityiselle. Itse palveluilla on liityntä perusoikeuksiin. Ehdotettu sääntely ei yksityisen hoidettavaksi osoitettavien tehtävien laadun ja laajuuden vuoksi sovi yhteen niiden perustuslakiuudistuksen yhteydessä lausuttujen tavoitteiden kanssa, joiden mukaan julkisten hallintotehtävien hoitamisen tulee pääsääntöisesti kuulua viranomaiselle.

Arvioitaessa, onko julkisen hallintotehtävän antaminen tarkoituksenmukaista, on kiinnitettävä huomiota hallintotehtävän luonteeseen. On selvää, että yhteiskunnalla on velvollisuus turvata jokaiselle mahdollisuus viestintään. Palvelutehtävän vuoksi telepalveluihin sisältyy yksilön oikeuksia ja etuja koskevaa päätöksentekoa. On mitä ilmeisintä, että telepalveluiden tarjoajat pyrkivät kermankuorintaan ja eroon asiakkaista, jotka käyttävät paljon telepalveluja. Näin on varsinkin, jos yhtiöt asettavat kuluttajalle henkilökohtaisia datakattoja.

Koska valiokunta on jo aiemmin todennut, että telepalveluiden siirto yksityisille johtaisi yhdenvertaisuuden vaarantumiseen, ei ehdotus siksi voi olla tarkoituksenmukainen PL 124§:n tarkoituksessa. Siksi valiokunta vielä varmuuden vuoksi toistaa, että yhtiöittäminen on poistettava hallituksen esityksestä.

Hallitus voi kuitenkin tämän estämättä valmistella valtion monopoliaaseman purkamista ja kilpailun avaamista telemarkkinoilla, mutta hallituksen on vielä todistettava, että markkinoiden avaaminen on tarkoituksenmukaista.”

Jos perustuslakivaliokunnan tehtävä on pelätä ja torjua yhteiskunnan muutosta, johtaa se yhteiskunnan kurjistumiseen ja perusoikeuksien vaarantumiseen. Jos perustuslakivaliokunta olisi tehnyt telemarkkinoiden vapauttamisesta yhtä hankalaa kuin terveydenhuollon uudistamisesta, olisi Suomi jäänyt yhdestä menestystarinasta paitsi. Tosin sitä me emme tietäisi, koska elämme vain yhden kehityspolun.

Kirjoittaja Kimmo Sasi on eduskunnan perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Kimmo Sasi
Varatuomari, entinen liikenne- ja viestintäministeri ja Ylen hallintoneuvoston pj

Leave a Comment