Peruskoulu tarvitsee pelastusohjelman

Peruskoulu on suomalaisen koulutusjärjestelmän ja yksi koko suomalaisen yhteiskunnan perustuksista, kivijalka. Erinomaisia tuloksia saavuttaneen peruskoulumme kantavana ideana ovat olleet tasa-arvoisten ja laadukkaiden koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen jokaiselle lapselle asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai muista tekijöistä riippumatta. Tämä sama perusajatus on sisällä kaikissa peruskouluamme ohjaavissa asiakirjoissa ja konsensus hienosti sen säilyttämisestä varsin vahva.

Ajatusmalliamme peruskoulusta, joka tuottaa tasaisen hyvää oppimista, tukee lapsen yksilöllisiä vahvuuksia ja sisäistä motivaatiota, kannustaa yhteistyöhön keskinäisen kilpailun ja arvosanakamppailun sijaan, on tuottanut erinomaisia oppimistuloksia.

Suomalainen peruskoulu on myös uudistanut koulutusajattelua kansainvälisellä tasolla. Tuhannet Pisa-turistit ovat tulleet Suomeen katsomaan, miten niin lapsilähtöisellä kasvatuksella, vähäisellä kontrollilla ja kuitenkin maltillisilla kustannuksilla voidaan saada erinomaisia oppimistuloksia.

Viime vuosina tehdyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat kuitenkin tämän kivijalan olevan nopeasti murentumassa. Oppimistulosten erot ovat kasvussa ja yhä useampi nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävän tasoista perusosaamista. Enemmän kuin joka kymmenennellä nuorella on suuria puutteita luku- ja kirjoitustaidossa. 15 prosenttia jokaisesta ikäluokasta ei koskaan selviydy loppuun toisen asteen opinnoista. Pelkän perusasteen varassa olevien osuus nuorten ikäluokasta on kasvussa.

Aiempaa vahvemmin oppimistuloksia ennustaa oppilaiden kotitausta. Pojat ovat kaikissa heikosti pärjäävien ryhmissä selvästi yliedustettuina.

Alueiden väliset erot oppimistuloksissa ovat selviä. Pääkaupunkiseutu erottuu muusta maasta kirkkaasti edukseen. Samaan aikaan kun maan muiden alueiden oppimistulokset heikkenivät, pk-seudun tulokset paranivat. Yhtä lailla eroja on nyt havaittavissa kaupunkikoulujen eduksi maaseutukouluihin verrattuna.

Löyhä kontrolli koulutuksen järjestämisessä näyttää tulleen tiensä päähän. Lainsäädäntö ei tällä hetkellä turvaa esimerkiksi säädösten edellyttämän yksilöllisen oppimisen tuen takaavia opettajamitoituksia eivätkä opetuksen järjestäjiä sido minkäänlaiset laatukriteerit. Ilman muutoksia perusopetuslakiin oppimistulosten erojen kasvua tuskin saadaan pysähtymään.

Lainsäädäntö tarvitsee tuekseen riittävän rahoituspohjan. Verrattuna muihin pohjoismaihin Suomen panostukset perusopetukseen ovat varsin alhaisia. Suomella on miljardin euron verran matkaa siihen, että Suomi pääsisi satsauksissaan perusopetukseen edes pohjoismaiselle keskitasolle. Suomalainen peruskoulu on ollut maailman tehokkain. Jokainen voi pohtia, mitä kaikkea saisimmekaan aikaan, jos perusopetukseen olisi miljardi euroa enemmän käytettävissä.

En toki esitä, että peruskoulun rahoitukseen laitettaisiin suoralta kädeltä miljardin euron verran lisää rahaa. Tavoitteena tulee kuitenkin olla korkealaatuisen perusopetuksen resurssien turvaaminen ja tasa-arvon takaaminen kaikkialla Suomessa. Pitkällä tähtäimellä on tavoitteena oltava perusopetuspanostuksissa vähintään pohjoismainen keskiarvo. Samalla on linjattava, miten perusopetuksen lainsäädäntöä on kehitettävä tasa-arvon turvaamiseksi.

Kehityksen suunnasta tarvitaan maan hallitukselta periaatepäätös. Vastuullista olisi tehdä se jo nyt budjettiriihessä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Olli Luukkainen

Olli Luukkainen on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja.


Leave a Comment