Pääsykoekirjojen pänttääminen pian historiaa?

Kaupalliset valmennusfirmat vapisevat. Eletäänkö viimeistä kevättä, kun korkeakouluihin pyrkivät abit ja ylioppilaat hikoilevat lukusaleissa ja hakevat sparrausapua ja maksavat jopa tuhansia euroja, jotta haave sisäänpääsystä oikikseen, lääkikseen ja kauppikseen toteutuisi? Saattaa olla niin.

Kauppatieteellisen alan yliopistojen yhteisvalinnasta on jo kerrottu ennakkotietoa, jonka mukaan 60 % opiskelijoista valitaan vuoden päästä ylioppilastutkinnon perusteella ja 40 % osallistuu valintakokeisiin, joihin ei lueta enää yhtään pääsykoekirjaa. Sen sijaan valintakoe pohjaa lukiossa opiskeltuihin muutamaan kurssiin, esim. yhteiskuntaopin taloustiedon kurssi, ja kokeessa jaettavaan aineistoon. Ennakkotietoja on jo muiltakin aloilta. Lopullisia ratkaisuja yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät elokuuhun mennessä.

Suomalaisen hakujärjestelmä on ollut vuosikymmeniä jäykkä, yhteiskunnalle kallis ja epätasa-arvoinen. Pääsykokeiden järjestäminen on korkeakouluille kallista ja niihin valmistautuminen, mahdolliset välivuodet ja paisunut valmennusbisnes eivät ole nuoren kannalta houkutteleva tie. Etulyöntiasema on ollut niillä, joiden on helppo hakeutua valmennuskursseille ja joiden vanhemmilla on varaa maksaa niistä. Monet lähtevät suosiolla ulkomaille ja Suomi menettää lahjakkuuspotentiaalia.

Nostan hattua opetus- ja kulttuuriministeriölle, joka on rohkeasti lähtenyt korkeakoulujen tulosneuvotteluissa siitä, että uudistus viedään nyt läpi. Kaikkia asia ei miellytä ja tunteenpurkauksia on kuultu. Kaikki ei ole ollut aiheetonta, sillä valmistelun kuluessa on tehty yksi valitettava virhe. Ammatillisen koulutuksen väylä korkeakouluihin nimittäin “unohtui” siinä vaiheessa, kun asiaa valmisteleva työryhmä asetettiin. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoista jo noin puolella on ammatillinen tausta. Onneksi tämä työ on nyt käynnissä ja ehdotuksia siitä, miten myös ammatillinen tutkinto otetaan huomioon korkeakouluvalinnoissa, saadaan lähiaikoina.

Ei ole yhdentekevää, mitä korkeakouluvalinnoissa jatkossa painotetaan. Jo nyt on vaara, että viime syksynä opintonsa toisella asteella aloittaneet ovat tehneet ”vääriä” valintoja, koska eivät ole tienneet kevään 2018 valintakokeista. Onkin tärkeää, ettei valinnoissa siirrytä puhtaasti käyttämään toisen asteen opintomenestystä, vaan myös muita väyliä ja valintamenettelyjä on jatkossakin olemassa. Myös soveltuvuutta pitää arvioida aloilla, joilla ollaan vastuussa ihmisten terveydestä ja turvallisuudesta.

Parhaillaan on menossa lukion kehittäminen, johon opetusministeri on toivonut sidosryhmiltä ehdotuksia maaliskuun aikana sekä ammatillinen reformi. Myös ylioppilastutkinnon kehittämistä pohditaan työryhmässä, jonka työ alkaa olla valmis. Lukion, ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon ja korkeakouluvalintojen uudistamista ei saa tarkastella erillisinä asioina, sillä ne kaikki vaikuttavat toisiinsa.

Jos esimerkiksi yhteiskunnallinen huoli matemaattis-luonnontieteellisen osaamisemme romahtamisesta on todellinen, pitäisikö ongelmaa ratkoa opetusta ja pedagogiikkaa kehittämällä, asennekampanjalla, muuttamalla se pakolliseksi yo-kirjoituksissa, antamalla matikan opintosuorituksista enemmän pisteitä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa vai jollain muulla tavalla? Keskustelu käydään nyt.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.


Leave a Comment