Pääministeri töräyttelijämedian armoilla

Opin teini-ikäisenä KNL:n aluekursseilla, että puolueiden tärkein tehtävä on vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ohjelmansa suuntaisesti sillä painoarvolla, jonka äänestäjät niille ovat vaaleissa antaneet. 

 Määritelmä ei tunnu kovin huonolta vieläkään, vaikka äkkinäisempi voisi päätellä, että nykyisin tärkeintä on saada mielipidetutkimuksessa parempi mittaustulos kuin kuukausi sitten.

 Kun jääkiekkojoukkue kerää pisteitä odotuksia heikommin, se yleensä vaihtaa valmentajaa. Kun puolue näyttää menettävän kannatustaan, ryhdytään kaatamaan puheenjohtajaa. Kummassakaan ei juuri esinny kärsivällistä pitkäjänteisyyttä. Olet niin hyvä tai huono kuin viimeisin suorituksesi.

 Sekä puolueissa että niitä ulkopuolelta tarkkailevien keskuudessa esiintyy vaatimuksia suuremmasta omaleimaisuudesta. Olisi erotuttava mahdollisimman selvästi muista, terävöidyttävä ja jämäköidyttävä.  Samanaikaisesti pitäisi kuitenkin pystyä yhteistyöhön  muiden kanssa, koska tarvittavaa eduskuntaenemmistöä mikään puolue ei nykyoloissamme saavuta yksin eikä edes kaksin. Nämä vaatimukset ovat tietyssä määrin ristiriidassa. 

 Monipuoluehallitusten ohjelmat ja päätökset ovat kompromissien tulosta. Tätä tuntuu olevan yllättävän vaikea ymmärtää sekä äänestäjien keskuudessa että mediassa. “Lupauksista” eli yksittäisen puolueen tavoitteista tinkiminen koetaan pettämiseksi. Vain oppositiossa voi olla tiukasti omalla kannallaan. Tässä valossa on aika normaalia, että hallitusryhmien kannatus laskee ja opposition kasvaa. Sen sijaan on hälyttävää, jos enenevä määrä kansalaisista vieraantuu kummastakin. 

 Puolueiden loittoneminen toisistaan on heikentänyt hallitusten sisäistä ilmapiiriä. Erityisen selvästi tämä näyttäytyi viime vaalikaudella. Niin paljon kuin nykyistä Sipilän hallitusta arvostellaankin, se on osoittautunut selvästi toimintakykyisemmäksi kuin edeltäjänsä. Jatkuuko tämä myös vaalikauden toiselle puoliskolle, on epävarmaa. Kolmen puolueen hallitus ei kestä yhdenkään osapuolen irtiottoja saati panikoitumista. 

 Kolpakkostrategioita nykyhallituksen erosta ja uusista eduskuntavaaleista on kehitelty suunnilleen siitä asti kun hallitus nimitettiin. Toisaalta on aivan oikein muistutettu, että enemmistöhallitukset eivät ole juuri koskaan kariutuneet ulkoisiin paineisiin vaan sisäisiin riitoihin. 

 Pääministeri Sipilä on joutunut ennennäkemättömään riepotteluun taloudellisista kytköksistään ja sukulaistensa liiketoiminnan edistämisestä esitettyjen epäilyjen vuoksi. Kirjoittajien ja kommentaattorien ajoviettiä näyttää entisestään voimistaneen pääministerin taannoinen välirikko Ylen kanssa. Sipilä ei ole ensimmäinen pääministeri, jonka suhde mediaan on kireä, mutta edeltäjiinsä verrattuna hänen poliittinen kokemuksensa ja sen mukanaan tuoma viestintäosaaminen on ohutta. 

 Ajallemme on ominaista, että niin oikeat kuin väärätkin uutiset leviävät nopeasti. Viestin teho ei riipu sen paikkansapitävyydestä. Riittää kun se aiheuttaa reaktioita, säpinää. Toden ja epätoden raja on hämärtynyt. Jos tarinaan on leivottu neljä viidesosaa tosiasioita ja yksi viidennes sepitettä, se ei ole 80-prosenttista faktaa vaan sataprosenttista fiktiota. Päivittelemme törkypropagandan voittokulkua maailmalla, vaikka keskuudessamme on samanlaisia töräyttelijöitä. 

 Edessä on tärkeitä puoluekokouksia parlamentaarisen rintaman molemmin puolin. Henkilövaalit aktivoivat puolueväkeä vitamiiniruiskeen tavoin, mutta niistä harvoin selvitään ilman haavoja. Vaikka ehdokkaat olisivatkin korrekteja toisiaan kohtaan, innokkaimmat kannattajat eivät välttämättä ole. Oman ehdokkaan vahvuuksien esittely kääntyy herkästi kilpailijan mustamaalaukseksi.

 Nykyisessä viestintäilmapiirissä huomio helposti kiinnittyy johtajaehdokkaitten mediataitoihin. Siinä on vaaransa. Kun poliitikkoa kehaistaan, että tämä “hallitsee median”, media pitää jatkossa huolen väitteen osoittamisesta vääräksi. Sellaisesta on kokemusta parissakin suuressa puolueessa.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Jussi Isotalo
Jussi Isotalo on kokoomuksen entinen puoluesihteeri.

Leave a Comment