Oppivelvollisuuden pidentämiselle on vankat perustelut

Olemme saaneet viime päivinä seurata kotimaan politiikassa käänteitä, jotka ovat johtaneet tilanteeseen, jossa nykyinen hallituspohja on vakavan arvioinnin kohteena.

Maailmassa tapahtuu silti muutakin ja tärkeitä asioita riittää ratkottaviksi niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Tasa-arvo on perinteisesti kuulunut STTK:n toiminnan kulmakiviin ja ollut aina yksi tärkeimmistä edunvalvontamme tavoitteista. Olemme vuosien varrella esittäneet tasa-arvoon liittyviä asioita – olipa kyseessä sitten naisten palkkaus ja asema työelämässä tai nuorten ikäluokkien oikeus riittävään eläkkeeseen.

Tasa-arvo ei ole vain toisen sukupuolen asia. Myös miehet kohtaavat tasa-arvoon liittyviä ongelmia koulutuksessa, työssä ja perhe-elämässä. Ongelmat ovat usein tiukasti kulttuuriin sidottuja ja niiden muuttaminen on tuskallisen hidasta, mutta tämä ei saa olla syy jättää tasa-arvoa edistäviä toimia tekemättä.

Tasa-arvoteot eivät ole koskaan nollasummapeliä. Naisten ja miesten tasa-arvoa voi lisätä samanaikaisesti, koska epätasa-arvo johtuu eri asioista. Tästä voisi mainita esimerkkinä hallituksen puolivälitarkastelussa toteutumatta jääneen perhevapaauudistuksen. Se kohentaisi naisten asemaa työmarkkinoilla. Sillä voisi myös olla dramaattisesti miesten tasa-arvoa ja elämänlaatua parantava laajempi vaikutus perhe-elämässä.

Nuorten miesten putoamisesta koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on puhuttu viime aikoina paljon. OECD:n vertailun (Education at a Glance 2016) mukaan joka viides 20-24-vuotias mies ei ole Suomessa missään koulutuksessa tai työssä. Mikä huolestuttavinta, luku on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäämisestä puhuminen on välttämätöntä, kun huomioi sen haitalliset vaikutukset paitsi yksilölle itselleen, myös yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti. Meidän on yhteiskuntana vastattava tähän ongelmaan.

Vailla koulutusta ja työpaikkaa olevan nuoren miehen ennuste on heikko. Luvassa on lyhyitä työsuhteita, matalia palkkoja ja terveysongelmia.

Kuten pitkän elämän elänyt pohjalainen isoäitini elämänkokemuksensa perusteella tapasi sanoa viisaasti, “siitä ei hyvää seuraa, jos nuorilla miehillä ei ole järkevää tekemistä”.

Poikien oppimistulokset ovat jääneet tytöistä jälkeen. Osaamisen puutteet korostuvat toiselle asteelle siirryttäessä ja keskeyttäminen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa on yleistä. Tästä seuraa, että noin 15 prosenttia miehistä ei koskaan suorita peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Tämä on potentiaalinen syrjäytyvien joukko myös tulevaisuuden työelämässä.

Samaan aikaan nopeasti muuttuva työelämä asettaa erilaisia ja aivan uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa on vaikea edes löytää työtä saati selviytyä muuttuvassa työelämässä. Millään pienillä korjausliikkeillä asiat eivät kehity toivottuun suuntaan.

Tarvitsemme riittävän suuren ja vaikuttavan koulutuspoliittisen uudistuksen, jotta asiaan saadaan muutos. Tällainen uudistus olisi oppivelvollisuuden pidentäminen ja se, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Olisi outoa, jos oppivelvollisuuden pidentämistä ei voida harkita aikana, jolloin työuria joka tapauksessa pidennetään ja jolloin nopeasti muuttuva työelämä edellyttää yhä monipuolisempaa ja laajempaa osaamista. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja toisen asteen tutkinnon suorittaminen parantaisivat myös nuorten miesten asemaa työmarkkinoilla.

Tietenkin uudistus maksaa. Ekonomistimme ovat laskeneet, että uudistus maksaisi noin 30 miljoonaa euroa. Toisaalta tiedämme myös, että se maksaa itsensä myös takaisin, kun syrjäytyminen vähenee.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Antti Palola
Antti Palola on STTK:n puheenjohtaja.

Leave a Comment