Onko 163 työtaistelua paljon vai vähän?

Tilastokeskus julkisti vapun alla uudet työtaistelutilastot. Niiden mukaan työtaistelujen määrä nousi vuonna 2015 edellisvuodesta. Työtaisteluja oli viime vuonna 163, kun niitä vuonna 2014 oli 128. Työtaisteluissa oli osallisena 134 500 työntekijää ja työpäiviä menetettiin 109 000. Mukana luvuissa ovat myös toteutumatta jääneet työtaistelu-uhat.

Onko 163 työtaistelua ja 109 000 menetettyä työpäivää paljon vai vähän? Vastaus riippuu siitä, keneltä asiaa kysyy. Elinkeinoelämän Keskusliiton tiedotteen mukaan Suomi on lakkoherkkä maa ja viime vuotta leimasivat suhteettomat tukilakot ja kohtuuttomasti vientiteollisuutta kurittaneet poliittiset mielenilmaisut. SAK taas on laskenut, että työtaisteluiden takia menetettiin viime vuonna yksityisellä sektorilla noin 0,05 prosenttia työajasta, mikä on SAK:n mukaan häviävän pieni lovi kokonaistyöajassa. Erikoistutkija Tapio Bergholmin mukaan työtaisteluista syntyvät poissaolot ovat olleet viime vuosina samaa luokkaa kuin Järvenpään kaupungin sairauspoissaolot.

Valtakunnansovittelijan toimistolla viime vuosi oli joka tapauksessa vilkas, vaikka keskitetty palkkaratkaisu oli voimassa. Ratkottavana oli kahdeksan työriitaa, jotka koskivat jään- ja monitoimimurtajia, lentoliikennettä, Postia sekä metsäkonealaa. Vilkas ja vaikea sovitteluvuosi näkyy myös Tilastokeskuksen luvuissa: alan työehtosopimus oli joka kolmannen työtaistelun taustalla, kun edellisvuonna alle kymmenen prosenttia työtaisteluista liittyi työehtosopimukseen. Lähes kaikkiin viime vuonna sovittelussa olleisiin työriitoihin liittyi tukitoimia tai niiden uhkaa ja tukitoimi olikin Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 joka neljännen työtaistelun taustalla.

Sovittelu koskee vain laillisia työriitoja ja niiden osuus olikin viime vuonna tavallista suurempi, Tilastokeskuksen mukaan yli 50 prosenttia. Tätä selittävät paitsi Postin työehtokiista ja siihen liittyneet lukuisat työtaistelutoimet ja -uhat, myös palkansaajajärjestöjen viime syyskuussa järjestämä poliittinen mielenilmaus. Poliittiset työtaistelut ovat Suomessa laillisia, mutta ne eivät kuulu työriitojen sovittelun piiriin, kuten eivät tukilakotkaan.

Iso osa viime vuoden työtaisteluista liittyy siis katkolla olleisiin työehtosopimuksiin ja neuvottelujen tukemiseen. Toinen, usein isompi osa työtaisteluista tapahtuu paikallisina ulosmarsseina sopimusten voimassa ollessa. Syynä ovat irtisanomiset, ulkoistamiset, palkka- tai työaikariidat taikka työnjohdolliset kysymykset.

Työehtosopimusten voimassa ollessa tapahtuvat työtaistelut ovat lähes aina työehtosopimuksen vastaisia. Tilastokeskus kertoo, että 60 prosenttia lakkoina toteutetuista työtaisteluista oli viime vuonna laittomia. Nämäkään lakot eivät kuulu sovittelun piiriin, vaan työtuomioistuimeen, joka voi määrätä sakot.

Lakkojen määrän paljous tai vähyys on jatkuva juupas-eipäs -keskustelun aihe työnantajien ja palkansaajien välillä. Tärkeintä onkin olla yhtä mieltä tavoitteesta: työriidat kannattaa ennaltaehkäistä ja työtaisteluiden määrää on hyvä saada vähennettyä. On kiistatonta, että parhaat ratkaisut syntyvät sopimalla ilman lakkoja tai niiden uhkaa. Kriisien kautta syntyvät sopimukset ovat harvoin sisällöltään hyviä, kriisi jättää pitkät arvet ja syö luottamusta. Selvää on myös, että Suomen kilpailukyky ja brändi maailmalla hyötyvät siitä, jos työmarkkinahäiriöitä on mahdollisimman vähän.

Jotta tilastojen suunta olisi jatkossa tavoitteen mukainen, on kilpailukykysopimus tärkeää saada maaliin. Sen kaatuminen toisi mukanaan rauhattomuutta, levottomuutta ja työrauhaongelmia. Koska suuri osa työtaisteluista ei liity työehtosopimusneuvotteluihin, tarvitaan toki muitakin toimia. Työtaistelutilastojen kaunistaminen edellyttää myös sitä, että neuvotteluprosessit toimivat, paikalliset riidat ennaltaehkäistään mahdollisimman tehokkaasti ja lainsäädäntö on toimivaa ja ajantasaista. Työmarkkinajärjestöjen neuvotteluratkaisu neuvottelu- ja työrauhajärjestelmään liittyvistä asioista ei ollut reilu vuosi sitten kaukana. Näiden asioiden pariin on tärkeää jossakin kohtaa lähitulevaisuudessa, kun tilanne on rauhoittunut, taas palata.

 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Minna Helle

Minna Helle on valtakunnansovittelija.


Leave a Comment