Nykyvauhti täyttää bkt-kuopan ensi vuonna

Suomi on kärsinyt historiansa pisimmästä taantumasta. Saimme viime vuonna aikaiseksi yli yhdeksän miljardia euroa vähemmän hyvinvointia kuin 2008. Vaikka kasvu on vihdoin käynnistynyt, finanssikriisiä edeltäneeseen bruttokansantuotteen määrään on vielä matkaa. Jos kasvu jatkuu nykyisellään, kuoppa täyttyy vihdoin ensi vuoden aikana.

Suomi jätti taantuman samana päivänä kuin nykyinen Juha Sipilän hallitus vannoi virkavalansa. Siitä lähtien kasvu on ollut keskimäärin 2,1 prosentin vuodessa. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kasvu kiihtyi 2,7 prosenttiin, mikä on vauhdikkainta sitten vuoden 2011 ja pitkästä aikaa jopa Ruotsin kasvua nopeampaa. Saavutus sinänsä! 

Toinen virstanpylväs saavutetaan, kun syntynyt bkt-kuoppa täyttyy. Jos talouskasvu jatkuu samana, mitä se on ollut vuoden 2015 ensimmäisen neljänneksen jälkeen, saavutamme finanssikriisiä edeltäneen huipun ensi vuoden kuluessa (katso kuvio).

Jos kasvu jatkuu yhtä nopeana kuin se on ollut tämän vuoden alussa, kuoppa täyttyy heti alkuvuodesta. Vuosikasvu saa hiipua keskimäärin 1,3 prosenttiin tästä eteenpäinja silloinkin kuoppa täyttyy vielä ennen vuosikymmenen vaihtumista.

Vuoteen 2019 meillä on hyvät mahdollisuudet, mutta tavoitteen saavuttaminen ensi vuoden aikana on kovan työn takana. Viimeaikoina kasvua ovat tukeneet investoinnit ja alhaisen inflaation tukema ostovoima. Molemmat kasvun moottorit hiipuvat tulevina vuosina, koska kilpailukykysopimuksen henkisiä supermaltillisia palkankorotuksia on jatkettava, inflaatio hiljalleen nousee ja rakentamisen jyrkin kasvupyrähdys osoittaa hiipumisen merkkejä.

Kuopan täyttyminen ensi vuonna jääkin haaveeksi, ellei vienti ala kunnolla kasvun veturiksi. Onneksi viennin käynnistymisestä on lupaavia merkkejä. Hyvää jatkoa ennakoivat sekä kilpailukykysopimus että vientimaidemme kysynnän piristyminen.

Taantumasta toipumisen kolmas merkkipaalu olisi se, että bkt:n kasvu palaisi lukemiinjoista nautimme ennen finanssikriisin, eurokriisin ja Venäjän tuomia ongelmia. Sitä yli kolmen ja puolen prosentin kasvutrendiä emme valitettavasti saavuta ehkä koskaan. Hidas tuottavuuskasvu ja väestön ikääntyminen pitävät kasvun pitempiaikaisen trendin matalana pitkään. 

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Aki Kangasharju

One thought on “Nykyvauhti täyttää bkt-kuopan ensi vuonna

  1. Häiriöitä aiheuttavana ongelmatekijänä ihminen lienee se suurin syypää Suomenkin vaikeuksiin.
    Voittoja maksimoivia ulosmittaajia löytyy osakkeenomistajista, heitä edustavista ja heidän puolestaan varsinaisen, joskus likaisen työn tekevistä toimitusjohtajista ja työntekijöistä. Työttömien kohtalo ja koko kansan etu jää toiseksi.
    Politiikan puolellakin eritasoisesti näköalattomien tai tarkoitushakuisten toiminta saa aikaan epätasapainoa. Edellisten hallitusten nuorten ideologien ylioptimistiset odotukset ja niihin perustunut velanotto veivät Suomea taloudellisesti riippuvaiseksi, kiltiksi EU:n jäsenvaltioksi. Tämän politiikan harjoittajat saivat pian palkintovirkansa EU:sta.
    Mitä on tehtävissä, kun asioita joutuu hoitamaan tässä erilaisten intressien ristivedossa, jossa oikeassa paikassa oikeaan aikaan olleet pystyvät olemaan tasa-arvoisempia kuin jotkut toiset?

Leave a Comment