Nuorille taattava paikat kunnanvaltuustoihin

Lapset ja nuoret mukaan tulevaisuuden kotikuntien päätöksentekoon

Kotikuntiemme rooli tulee muuttumaan radikaalisti. Karkeasti ottaen puolet rahoista ja toiminnoista siirtyy maakuntien vastuulle.  Niiden alle sijoittuvat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut mm. terveyskeskukset, neuvolat ja lastensuojelu.

Kotikuntiemme vastuulle jäävät sivistystoimen palvelut kuten varhaiskasvatus, peruskoulut, lukiot, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut sekä teknisentoimen puolelta mm. kaupunkisuunnittelu. Kunnissa edistetään jatkossa terveyttä ja onnellista elämää kotoisin tutuin konstein.  Tulevaisuuden kunnan rahoista yli puolet menee lasten ja nuorten palveluiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa lapset ja nuoret mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon.

Lasten ja nuorten osallisuutta tulee vahvistaa kuntalain kirjauksin, ja kuntien omien parhaaksi kokemien toimien voimin.  Kuntalakiin tulee kirjata nuorisovaltuustot sekä nuorisovaltuutetuilla tulee olla paikkoja valtuustossa 1-3 ja lautakunnissa tulee olla yksi paikka nuorisovaltuutetulle. Lisäksi koulutason osallistumisessa oppilaskunnilla on oma selkeä paikkansa. Alakouluissa on hyvä luoda omat osallistumisen mallit, esimerkiksi lasten parlamenttitoiminta.  Eikä pahitteeksi tekisi, että varsinaisissa kuntavaaleissa puolueilla olisi riittävä määrä nuoria ehdokkaita, kuten kokoomus on nostanut tällä viikolla esille.

Kuntien jatkossakin tuottamia lähipalveluita mm. liikunta- ja kulttuuripalveluita käyttävät kaiken ikäiset. Niiden osalta toimiva malli on ottaa käyttöön asiakasraadit, joissa on oma edustuksensa niin nuorille kuin seniori-ikäisille käyttäjille. Osallistamalla kuntalaiset mukaan rakennetaan yhdessä yhteistä kotikylää, jossa kaikki voivat halutessaan kokea osallisuutta.

Osallisuus lähtee usein hyvin arkipäiväisistä asioista – mukaan ottamisesta. Jopa päivähoitoiässä olevat lapset voidaan ottaa palveluiden ja tilojen suunnitteluun mukaan. Näin pienestä pitäen opitaan osallistumaan. Tähän otan konkreettisen esimerkin Espoon Suviniityn lasten ja perheiden talon suunnittelusta.  Talosta tulevat löytymään yhden katon alta lähes kaikki lasten ja perheiden palvelut – päiväkoti, avoin päiväkoti, äitiys- ja lastenneuvola sekä muiden perhepalveluiden ja yhteistyökumppaneiden toimintaa.

Taloa ei ole haluttu nähdä vain talona. Sille on haluttu hakea omaa henkeä ja tunnelmaa.  Siitä pyritään tekemään turvallinen tukikohta lapsille ja perheille – yhteisöllisyyden ja yhteistyön paikka.

Lapset ovat kuntalaisia ja näin myös heidän ääntään tulee kuulla. Suviniityn kohdalla lapset otettiin mukaan talon suunnitteluun. Päiväkodin tiloissa järjestettiin hyvissä ajoin syksyllä 2015 kaksi arkkitehtityöpajaa lapsille. Lapset saivat ideoida mm. mitä eri tiloissa pitäisi pystyä tekemään. Näitä tiloja olivat mm. päiväkodin lepohuone, eteistilat, neuvolan odotustila ja vastaanottohuoneet. Lapsilta kysyttiin myös, millaisia värejä ja kalusteita pitäisi olla.

Lapsilta tuli toiveita siitä, että ulkona pitäisi olla pöytä, jossa koko ryhmä voisi syödä. Toive kertoo hyvin, kuinka tärkeä oma ryhmä on yhteisissä hetkissä.  Lisäksi väreillä on merkitystä. Lapset toivoivat eri väreillä maalattuja seinäpintoja ja valtavia lattiapehmoleluja köllöttelyyn. Suviniitystä tulee lasten näköinen ja oloinen – kotoinen pesä. Näin tulee ollakin.

Suomi voi erottautua maailmalla lasten ja nuorten osallisuuden kautta. Rakenteiden myllertäminen tuo tähän ainutlaatuisen mahdollisuuden. Lapset ja nuoret tulee saada mukaan niin maakunnan kuin kuntien päätöksentekoon eri tasoilla. Samalla toteutetaan UNICEFin lasten oikeuksien sopimuksen kahta pääkohtaa – lapsen näkemyksen kunnioittamista ja edun huomioimista.  Tulevaisuuden kotikuntaa rakennetaan yhdessä.

Jaa tämä:

FacebookTwitterGoogleLinkedInReddit

Sanna Lauslahti
Sanna Lauslahti on kansanedustaja (kok.).

Leave a Comment